TOUKOKUUN SUOSIKIT

Kävipä sitten niin, etten eilen jaksanutkaan raahautua koneen ääreen kirjoittelemaan myday-postausta. Päivä venyi sen verran, että olin kotona kahdeksan aikoihin ja siinä vaiheessa olikin jo tärkeämpiä juttuja meneillään. 

Mutta kuten ehkä huomaatte, toukokuu on tullut tiensä päähän ja huomenna käännetään kalenterista taas uusi sivu kesän puolelle. Meikäläiseltä löytyy kuitenkin peilikaapin uumenista muutama kuukauden suosikki, jonka halusin päästä kanssanne jakamaan. Aina on hyvä syy hehkuttaa kaunuesjuttuja! 

Päätin pitää postauksen teeman simppelinä ja keskittyä markettien hyllyiltä löytyviin lemppareihin. Lähikaupan kosmetiikkaosastot pursuavat toinen toistaan mahtavampia tuotteita, jotka sopivat pienellekin budjetille.  

Monissa blogeissa näkyneet Doven Nourishing Secret hiustenhoitotuotteet ovat saaneet inspiraationsa naisten kauneudenhoitorituaaleista ympäri maailman. Nappasin summamutikasta Cittarin hyllyköstä thickenin ritual-setin ja se oli R A K K A U T T A ensihiustenpesulla. Thickenin ritual-tuotteet ovat saaneet inspiraationsa yllätys yllätys, Ranskasta! Laventelin ja rosmariinin tuoksu on suorastaan päätähuimaavan ihana. Normaalisti en niinkään kiinnitä huomiota shampooseen tai hoitoaineiseen, kunhan huuhtelun jälkeen hiukset eivät ole hartioille valuva takkukasa. Mutta tässä setissä kaikki vain natsaa. 

L'orealin Pure Clay illuminating cleansing gel-puhdistusgeeli on uusin tuttavuus tässä kuussa. Näitä L'oreralin uusia Pure Clay-tuotteita, jotka sisältävät siis kolmea eri savityyppiä, oli kuitenkin hypetetty somessa sen verran, että uskalsin tuubin ostoskoriin heittää. Ja voivatko nämä tosiaan olla näin tehokkaita?? 

Valitsin itselleni tämän 3 pure clays + charcoal-geelin, sillä ainakin tuotteen oman etiketin mukaan, hiili on tunnettu magneettisesta ominaisuudestaan. Tämä siis lupaa syväpuhdistaa ja heleyttää ihoa.

Ja joko olen täysin lumevaikutuksen lumoissa tai tämä tosiaan jo yhden käyttökerran jälkeen teki ihosta kuultavamman ja heleämmän! 

Geeli vaahtoutuu kivasti ja poistaa myös meikin, eli täydellinen lisäpuhdistus tavallisen puhdistusmaitoni rinnalle!  

Kuten yllämainitsin, en ole kovinkaan tarkka hiustenhoitotuotteiden kanssa. Oma hiusrutiinini on vielä kovin hiusta kuluttava, pesen hiukset nimittäin melkein päivittäin. Viime aikoina olen kuitenkin koittanut kiinnittää niiden kuntoon tavallista enemmän huomiota, muun muassa vähentämällä hiustenpesuja. Batisten Heavenly Volume kuivashampoo on ollutkin hiuskriisien suurin pelastaja. Batiste ylipäätään kuuluu kuivashampoiden aateliin, mutta tämä se vasta tuuheutta antaakin tälle lirularutukalle.  

Ja koska ei kuukauden suosikit-postausta ilman mainintaa jostakin meikkituotteesta, haluaisin nostaa jalustalle tämän oman meikkipussini arjen sankarin. Lumene Natural Coden ihan tavallinen musta rajauskynä on ollut toukokuun käytetyin silmämeikki heti ripsivärin jälkeen. Eyelinerilla tehty skarppi rajaus vaatii joskus vierelleen jotain vähän utuisempaa. Siihen soveltuu hyvin rajauskynä, jonka jälken saa häivytettyä pehmeämmäksi. Natural coden kynä pysyy hyvin päivän menoissa mukana. Toimii hyvin myös alarajauksena, kun tarvitaan syvyyttä katseeseen! 

Siinä tämän kuun lemppareiden kavalkadi! Kerro ihmeessä mikä on ollut just sun suosikkituote menneen kuukauden aikana? 

M O N D A Y

Viime viikko oli suhteellisen työntäyteinen. Olin joka ikisenä päivänä sorvin äärellä ja lauantai-iltana päädyttiin vielä firman kesäpäivän päätteksi vahingossa tanssimaan aina aamun pikkutunneille saakka. Tämä viikko menee huomattavasti vapaammissa merkeissä, tänäänkin halusin vain nauttia sairaan ihanasta säästä. 

Päivä hurahtikin mukavasti! Nukuin aamulla viimeiset väsymyksenrippeet pois ja nautiskelin aamupalan rauhassa. Lähdettiin Yodan kanssa aamupäivälenkille ulkoilualueelle, jossa kiipeiltiin kallioilla. Tämän jälkeen join aamukahvin hiukset suihkunmärkinä terassilla lakaten kynnet Barbiepinkeiksi. Illalla istuskeltiin vielä Helsingissä Löylyn katolla skumpalla parin ystävän kansa. Ai että! 

Huomenna ohjelmassa sitten jotain muuta. Tarkoituksena oli pestä ikkunat, mutta voi harmi jos sataa... Heh... Jonkin tyyppistä mayday-postausta mietiskelin kuitenkin huomiselle, joten pysykää kuulolla!

Ihanaa alkanutta viikkoa! 

S U M M E R W A N T I E S

Pieni sisäinen materialisti meinaa ottaa vallan! Kahvittelimme eilen aamupäivästä ystävättäreni kanssa mukavan tovin, kunnes päätimme käydä kiertämässä ihan vain pari liikettä ikkunashoppailun merkeissä. Paino nimenomaan sanalla ikkunashoppailu, sillä kaksi keskikokoista cappuccinoa oli jo tapeeksi tuhlailua yhdelle päivälle (miksi ylipäätään lompakossa majailee jatkuvasti Matti estäen kaiken ihanan ostelun?). 

Joka tapauksessa koin suuremman luokan hurmioitumista viimeistään siinä vaiheessa, kun astuimme Zaran kirkkaiden spottivalojen alle. Rekeittäin kauniita, kirjavia, ihania vaatteita. Siinä halogeenilamppujen alla koin myös herätyksen siihen, etten enää mahdu vanhoihin kesävaatteisiini (God damn, ehkä olisi sittenkin pitänyt jättää välistä ne päivittäiset keksipaketit). 

Kokosin Polyvoren avulla teidänkin iloksi muutamia juttuja, joita mieleni halajaa, mutta mitä todennäköisemmin en tule vaatekaappiini samaan. 

R A K A S T A N printtiteeppareita. Olen aina rakastanut ja tulen aina rakastamaan. Tällä hetkellä himoitsen feministisloganilla varustettua t-paitaa höystettynä deminillä. Farkut saavat olla revityt, kulutetut ja nilkoista ronskisti pätkäistyt. Parastahan olisi järjettömän hyvin istuvat farkkushortsit, vanhat kun tosiaan kaikki lentävät tänä kesänä kirppispöydälle. 

Sen lisäksi bongasin Zarasta ihanan mustan keinonahkalaukun paljettikukkasilla koristeltuna. Se oli niiiin hieno, että saatan jopa palata hakemaan sen, vaikka viime kesänä vannoin, etten osta enää ikinä "halpislaukkuja". Viime kesänähän onnistuin jotenkin illanvieton aikana hajoittamaan muistaakseni Mangosta ostetun clutchin, jonka myötä hävitin koti- ja työavaimeni yökerhon uumeniin (löysin ne seuraavana maanantaina löytötavarapisteestä). 

Mikä ihmetytti eilisellä ikkunashoppailukierroksella oli se, miten hirveästi himoitsin kukkakuoseja ja mekkoja. Olen jopa alkanut haaveilla uusista korkkareista! Hyvästi mukavuusalue, tervetuloa pitkät kesäsääret. 

Viimeisenä muttei vähäisimpänä uikkarit. Kesässä parasta on lämpimät ilmat ja vähävaatteisuus. Kotona kuljen kesät talvet ilman vaatteita, mutta hyvissä bikineissä saattaisi kehdata jopa pihalle aurinkoa palvomaan. Uikkareissa toisin kuin muussa pukeutumisessa olen aina suosinut värejä ja kuoseja. Siksi tämän kesän valikoimat ovat hivelleet mieltä sekä silmiä. Aloin jopa lämmetä ajatukselle suloisesta kokouimapuvusta, olenko tulossa hulluksi? 

Kesän musthave on uikkareiden lisäksi hattu, koska sellaisia en omista ja avopuolisoni on kyllästynyt lainamaan omaa Sharks-lippistään omiin menoihini. 

Ah kesä ja kesävaatteet, elämässä ei ole mitään parempaa! 

TULEVIA PIHAHOMMIA

Rivaripätkän mukana tuli sisustuksen rinnalle uusi elementti, pihan laitto. 

Mitä viherkasveihin ja puutarhassa hääräämiseen tulee, olen peukalo keskellä kämmentä. Ainoat kokemukset ovat The Sims-pelistä saadut. Yleensä olen onnistunut jossain vaiheessa tappamaan sisäkasvit, mutta ahkeran harjoittelun jälkeen, olen valmis upottamaan kynnet multaan. Onneksi rakas toinen puoliskoni tietää pihojen tekemisestä hiukan enemmän, joten en ole täysin pulassa. 

Meidän tämän hetkinen piha on aika karsea ilmestys. Ruoho rehottaa, terassilaudut ovat verrattavissa rusinoihin (yhtä kuivia ja värittömiä) ja useat kukkaistutukset ovat kärsineet Yodden käpälöiden alla. Nyt olisi kuitenkin hyvä aika tarttua toimeen. 

Huomenna olisi tarkoitus näyttää pihalle ruohonleikkuria ja haravaa. Eiköhän se siitä lähde. Pihassa on potentiaalia toscanalaiseen huvilatyyliin, kiitos runsaiden köynnöskasvien. Terassi olisi tarkoitus öljytä uudenveroiseksi ja pihakalusteet vaihtaa uusiin. Mielessä pyörii niin ihanat kulmasohvat kuin boheemit bambutuolit, yritäpä tässä sitten päätöksiä tehdä. Varsinkin kun suurinosa tämän hetken säästöistä on heinäkuun reissua varten... 

Mutta ikuisuusprojektejahan nämä ovat. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Mutta aina on ihana haaveilla!

Ihanaa maanantaita!

K E S Ä 2 0 1 7

Viime onnellisuuspostauksessa kutakuinkin "jinxasin" tulevaisuuteni ja sinetöin itseni vuodelepoon. Seuraavana yönä nousi korkea kuume ja tässä sitä ollaan nyt. Viikonlopun tuomittuna sairaslomalle flunssaviruksen vuoksi. Tilannetta ei auta se, että mies vei itsensä sekä koiramme mökille, joten kaiken lisäksi lusin tätä yksin kotona (jonka lisäksi en päässyt näkemään uusinta Alien leffaa, saatika sitten hyväntekeväisuuysmuotinäytöstä). 

Ensimmäiset kaksi tuntia omassa seurassa tuntuivat mahtavilta, mutta heti kun Sinkkuelämää-elokuvan lopputekstit kajahtivat tv-ruudulle, sain kohdata sen tosiasian, että viikonlopusta tulee ihan pirun tylsä. Telkkari ei valitettavasti kommentoi ohjelmia kanssasi kilpaa... 

Joten mikäpä olisikaan parempi hetki vähän pohtia tulevaa kesää ja luoda uskoa siihen, että vielä minäkin pääsen nauttimaan aurinkoisista viikonlopuista kotisohvaa pidemmälle! Toisaalta, nyt kun aloin asiaa miettimään, niin todennäköisesti tällä postauksella tuhoan kaikki kesän suunnitelmat. Otanko riskin..? :D

Viime kesä meni aikalailla duunia hiki hatussa tehden. Kesälomia ei paljoa pidetty, kun työpaikka vaihtui juuri toukokuussa. Arkipäivät menivät rutiinilla eat-sleep-work-repeat. Viikonloput luiskahtivat sitten raskaan raatamisen vastapainoksi vähän kosteammalle puolelle. Ai että, kun oli valoisaa ja pystyi vetämään päivät kiitettävästi putkeen vajaan neljän tunnin yöunilla... 

Toki toukokuussa oli kahden viikon Tokion- reissu (jolta postauksen kuvatkin ovat) sekä pari kesäistä irtiottoa, kun painelimme tyttöjen voimin ensin Seinäjoelle asuntomessuille ja myöhemmin perheemme mökille. 

Tämä kesä tuleekin olemaan sitten all about doing stuff! 

Kesäkuussa olisi tarkoitus käydä Rockfest:eillä tsekkaamassa nuoruuden ehdoton suosikkibändi Evanescence! Sen lisäksi on tietenkin yksi vuoden parhaimmista juhlista, juhannus! Sitä vietetään landella hyvässä seurassa, grilliruokaa syöden ja veneillen. Ei huolia, ei murheita! 

Kuu menee töiden puolesta vielä täysillä tunneilla, joten en ota sen suurempaa stressiä muista tekemisistä. SITÄPAITSI kesäkuussa on myös pääsykokeiden kakkosvaihe, johon tietty panostetaan ihan hulluna! 

Heinäkuussa pakataan rinkat ja lähdetään ystäväni kanssa kiertelemään vähän Eurooppaa. Edessä on siis takuuvarmasti huimaakin huimempi reissu. Instagramissa paljastinkin jo, että kaupunkilistalla on ainakin Pariisi. Toki mukaan mahtuu Italiaa, Belgiaa ja Hollantia. Toivottavasti myös Saksa ja Tsekki! 

Reissuun on varattu kolme viikkoa, joten siinähän se aika sitten vierähtääkin, viimeinen viikko tulee menemään palautuessa sekä viimeisten työjuttujen taputtelussa. 

Elokuussa meikäläinen ottaa ainakin omassa maailmassani aika suuren hyppäyksen oravanpyörästä, kun sanon hyvästit huonekalualalle. Tarkoituksena on omistaa kuu läheisille ihmisille ja itselle tärkeille asioille. Samalla tässä pidän sormia ristissä opiskelukuvioiden kannalta ja toivon, että elokuussa valmistauduttaisiin myös alkavaan kouluvuoteen. Monet ovat kysyneet, että mitä sitten, jos et pääsekään kouluun eikä sinulle ole työtäkään. 

Noh, siinäpä sitten syödään kynsiä ja katsotaan mihin elämä kuljettaa! 

Tässä siis tiivistettynä tulevien kuukausien menomeiningit. Paljon uusia juttuja ja tuulia on tiedossa, mikä jännittää ihan kauheasti. Mutta ajatukset tulevaisuudesta ovat kirkkaampia, kuin pitkään aikaan. Ja se on aika siistiä. 

Nyt painun takaisin sairasvuoteelleni, joka lainehtii käytettyjä nessuja. Ehkä palailen postailemaan viikonloppuna, jos tämä räkäpää vaikka antaisi myöten. 

Ihanaa viikonloppua ja nauttikaa upeista kesäkeleistä!

H A P P I N E S S

David Myersin mukaan onnellisuus on läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää. 

Kuluneet kuukaudet eivät kaikki ole olleet elämäni onnellisinta aikaa. On ollut unettomia öitä, pää täynnä stressiä ja ahdistusta sekä vahvaa fiilistä siitä, että mikään ei onnistu. 

Toukokuun aikana kaikki on kuitenkin kääntynyt päälaelleen. Sain kuin sainkin kutsun sosionomikoulutuksen toiseen pääsykoevaiheeseen! Se sai mut hyppimään tasajalkaa. Asia ovat alkaneet rullata. Töissä on yhtäkkiä tullut onnistumisia, oma olo on parantunut huimasti ja on käyty paljon keskusteluja, jotka ovat samaan aikaan ravistelleet ja luoneet uutta uskoa asioihin. 

Yhtäkkiä huomasin taas olevani onnellinen pienistä asioista. Uusista ravintoloista, elokuvista ja siitä, että ystävät tykkäävät yhtä paljon hampurilaisista kuin minäkin. 

Olin jo unohtanut, miltä läpitunkeva onni tuntuu. Kun kaikki biisit ovat loistavia ja tekee mieli vain tanssia ja nauraa! 

Tällä viikolla on tulossa superisti kaikkea ihanaa. Huomenna menemme katsomaan uusimman Alien-leffa porukalla, torstaina osallistun hyväntekeväisyys-muotinäytökseen vapaaehtoisena ja viikonloppuna saan viettää laatuaikaa joko itsekseni tai ystävien kanssa, kun Z lähtee mökille Yodan kanssa. 

Tällä fiiliksellä jatkan tätä aurinkoista tiistai-päivää, olkoon tiistainne täynnä mahtavia asioita ! 

VIIKON VAATE: KREPPIHOUSUT

Mulle iski ajatus uuden postaus-sarajan aloittamisesta eilen liittyen vaatteisin. Itseäni en millään tavalla tituleeraisi muotibloggaajaksi, sillä vaikka vaatteet ovat elämän suola, voin hyvin liikkua viikon samanlaisessa asussa (eli farkuissa ja paidassa). 

Nuorempana vaatteet olivat kyllä oman identiteetin aatteet. On koettu fiftarivaihe pallokuosimekkoineen, rebel-vaihe revittyine sukkahousuine ja vähän kaikea sieltä väliltä. Silloin postasin päivän asuista ahkerammin ja innokkaammin. 

Havahduin kuitenkin siihen, että multa löytyy vaatekaapista paljon kivoja riepuja, jotka olisi mukava tuoda tännekin esille! Samalla saisin itselleni uutta inspiraatiota vaatteiden uudelleen yhdistelemiseen ja arkikäyttöön ottamiseen. 

Joten tästä se lähtee: Viikon Vaate varautukaa siihen, että tästä tuleekin kuukauden vaate ;)! 

Etsin joulukuussa veljeni valmistujaisiin asua, sillä olin vakuuttunut siitä, ettei mikään vaatekaapissani maannut vaateyksilö sopinut siihen tarkoitukseen. Nämä Carlingsista ostetut Stay-merkin pliseeratut "silkki"polyester-housut olivat oikea täsmäisku. Ihastuin sovituskopin hämyisessä valossa hulmuaviin lahkeisiin ja retrohenkisyyteen. 

Kuminauhavyötärö antaa syödä miten paljon vain, materiaali on liikkuvaa ja kauniisti laskeutuvaa. Olen istunut näissä leffateatterissakin, mukavasti jalat penkille nostettuna. 

Ainoa harmitus on se, että ruokapöydästä noustessa on polyesterhousut liimautuneet kiinni kankkuihin. Niitä on sitte mukava alkaan vetelmään suoriksi. 

Koska kaapissa majailee lähinnä farkkuja, on nämä toisenlaiset housut kiva vaihtoehto ainaiselle deminille. Vaikka itsessään miellän nämä aika juhlaviksi, on pliseeratut housut helppo yhdistää vaikka tavallisen t-paitaan kesällä! 

Puin nämä veljeni valmistujaisiin sinisen silkkipaidan ja korkeiden mustien korkojen kanssa. Meidän jouluisiin tupareihin laitoin kaveriksi punaisen samettitopin. 

Siinä postaus-sarjan aloittaja! 

Löytyykö teiltä vastaavanlaista vaatetta kaapista? Miten itse pukisitte pliseeratut housut? 

Kommenttiboxi on aina yhtä auki mielipiteillenne! 

Ihanaa maanantaita!