KESÄ ON IHMISEN PARASTA AIKAA

Heinäkuu alkaa lähentyä loppuaan, mihin tämä kuukausi oikein on kadonnut?! 

Olen itse yrittänyt paiskia niin paljon töitä, kuin olen vain saanut, jotta voisin elokuussa vihdoin alkaa laittamaan terassia. Mutta aikaa on myös jäänyt kaikelle muullekin, kuin työpaikan jäisen ilmastointilaitteen alla seisomiselle (josta olen enemmäin kuin kiitollinen). 

Aurinko on porottanut aamusta iltaan, joten kesäsäästä on päässyt nauttimaan ympäri kellon (ja kesäyöt on parasta mitä tiedän). En muista, milloin viimeksi olisin ensinnäkin uinut näin paljon Suomessa. Järvivesi on niin lämmintä, ettei sen jälkeen tarvitse rynnätä kietoutumaan pyyhkeeseen. 

Vapaapäivät olen koittanut käyttää ystävien kanssa. Teurastamolla syötiin maailman parasta italialaista vegejäätelöä, Linnanmäellä hattara maistui muutaman kieppumisen jälkeen paremmalta kuin koskaan. Viime perjantaina kiivettiin Z:n kanssa laskettelurinteen huipulle katsomaan verikuuta, jota ei koskaan onnistuttu näkemään. Mutta seikkailuhan sekin. Yhden kohdan saan myös kesän bucketlistiltä vetäistä jo yli, sillä samainen heppu vei meidät katsomaan auringonlaskua merenrantaan. 

Nyt painetaan vielä tämä viikko, jonka jälkeen tämä tyttö siirtyy pariksi viikoksi lomailemaan! Tätä on odotettu! Edessä on häiden tanssimista, roadtrip vanhan ystävän kanssa sekä kaikkea muuta hauskaa. Elokuuhan on niin sanotusti viimeinen kesäkuu, joten siitä otetaankin sitten kaikki irti. Nyt heittäydyn hetkeksi tuohon terassille paistattelemaan päivää ennen töihin lähtemistä. Ihanaa alkavaa viikkoa toverit! 

ARJEN PIENIÄ EKOTEKOJA

Yhdessä tenttikirjassani oli Minna Kivipellon ja Paula Saikkosen kirjoittama artikkeli "Sosiaalityö ekologisiin rajoihin mahtuvassa hyvinvointivaltiossa?", josta yksi lause jäi elävänä mieleen (kyllä, tenttikirjasta jäi tasan yksi lause mieleen). Suomalaisten ekologinen jalanjälki henkeä kohden laskettuna on yksi maailman suurimmista!

Kyllä, luit oikein. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät samalla tavalla kuin me täällä tuhansien järvien ja metsien keskellä, ylittäisi maapallo kantokykynsä moninkertaisesti. Jos ne loputtomat Netflix-dokumentit eivät olleet vielä järkyttäneet, niin tämä se vasta avasi silmäni. 

Ekologisuuskysymys on ollut viime aikoina varsin pinnalla kiitos lisääntyneen vegaaniuden, somen tukeman kulutuskäyttäytymisen sekä bloggaajien lentopäästöjen kriittisen tarkastelun. Ihmiset ovat tietoisia aiheuttamistaan ongelmista ja politiikka pyrkii (ainakin toivottavasti) aktiiviseen vaikuttamiseen koskien ilmastonmuutosta. Kukaan ei ole varmaankaan tähän mennessä välttynyt myöskään kuvilta Balin idyllisiltä hiekkarannoilta, joissa kilpikonnat tukehtuvat muovipusseihin. 

Olen herännyt omaan kulutuskäyttäytymiseeni sekä luonnon vaalimiseen vasta aika hiljattain ja olen edelleen oppimassa luontoa säästävästä tavasta elää. Halusin tulla jakamaan omat, toimivat pikkuvinkit aavistuksen parempaan arkeen. Pienilläkin teoilla on merkitystä ja niistä on porttiteorian kautta helpompi edetä suurempiin päätöksiin. 

Vaihda muovinen hammasharja kierrätettävään versioon

Olenkin Humble Brush:sta joskus ennenkin maininnut täällä ja tämä maatuva hammasharja toimii edelleen. Ekologinen hammasharja on hyvä ensimmäinen askel muovin vähentämisessä. Seuraavaksi haluaisin satsata konepestäviin vanulappuihin sekä palasaippuaan. 

Jätä muovipussit kauppaan 

Hedelmissä ja vihanneksissa on kuori, niitä ei tarvitse laittaa muovipussiin shoppailujen ajaksi. Kun tilanne vaatii, valitsen biopussin, jonka voi sitten käyttää ruuantähteiden kiikuttamiseen biojätteeseen. Harmitusta aiheuttaa valmiiksi muoviin pakatut vihannekset, niitä saisi olla enemmän irtomyynnissä ilman kääreitä.

Itse pyrin myös käymään kaupassa repun ja kangaskassin kanssa, mikä on vähentänyt muovipussien määrää kotona. Satsaa vaikka lempparibrändisi kangaskassiin, jota on kiva kanniskella ympäriinsä. 

Osta käytettynä ja kierrätä

Second hand on ollut jo nuorena oman vaatekaapin kulmakivi ja vahvasti se sellaisena pysyy edelleen. Kun aikaisemmin keväällä kaipasin koulureppua, löysin tori.fi:stä melkein käyttämättömän Kånkenin suhteellisen edullisesti! Tori.fi on lähestulkoon raamattuni. Pyrin metsästämään sieltä kaikkea aina huonekaluista ja sisustuselementeistä täsmätarpeisiin. Tällä hetkellä etsinnän alla on ruokaryhmä pihalle. Tässä maailmassa on jo niin paljon tavaraa, ettei kaikkea tarvitse ostaa uutena ja tavara, joka on kestänyt jollakulla toisella käyttöä, kestää varmasti itsellänikin. 

Poikkeuksena kuitenkin alusvaatteet, ne ostan uutena. 

Mitä kierrättämiseen tulee, rakastan meidän taloyhtiön roskiskatosta, josta löytyy yhdestä paikasta metalli, lasi, pahvi, muovi sekä biojäte mikä tekee elämästä helpompaa. Jos teillä on asia tehty yhtä helpoksi, käytä tilaisuus hyväksi ja ala lajitella metallipurkit ja muovipakkaukset omiin säiliöihinsä. Pelkästään muovin kierrättäminen auttaa havannoimaan sen määrää ja sitä kautta myös vähentämään sen haalimista. 

Oma termari mukaan

Koulun aloitettua laiton merkille, että kulutin järjettömät määrät kahvia ja take away-mukeja. Asia korjaantui kätevällä minitermarilla, johon voi aamulla keittää kahvikupillisen, tulee samalla säästettyä se kahvikupin 90 senttiä päivässä. Mentaliteettini onkin, että jos ei ole aikaa istua alas juomaan kahvia, et tarvitse pahvimukia mukaanotettavaksi :D. 

Ja sitten sen ruokavalio

Olen sekasyöjä ja tuntuu, että joudun häpeämään sen myöntämistä. Olen tietoinen siitä, miten paljon kasvisruokavalio auttaisi tätä maailmaa, mutta vielä en ole lihansyöntiä saanut lopetettua. Sen sijaan olen lisännyt kasvisruokaa ja vegaanisia versioita omaan jääkaappiin. Juustoa en ole koskaan syönyt ja maitoakaan en juo nykyisin enää kuin satunnaisina kaakaolasillisina. Tehotuotettua lihaa olen yrittänyt saada korvattua hiukan eettisimmillä valinnoilla, kuten isältä saamalla riistalihalla. Edelleen kuitenkin ulkona syödessä tulee valittua punaista lihaa sisältävä ruoka-annos, sillä rehellisesti tykkään tosi paljon lihasta. Mutta tätä työstetään ja pelkästään asioiden tiedostaminen auttaa tekemään parempia päätöksiä. 

Mitkä arjen ekoteot olet kokenut hyväksi ja jotka haluaisit jakaa muillekin?

23 X ASIAT JOTKA OLEN OPPINUT VUODEN AIKANA

Eilen tuli taas uusi vuosi plakkariin, ja voi että on ihana sanoa olevansa 23-vuotias! Tunnetusti uusivuosi ja oma syntymäpäivä ovat hetkiä, jolloin uskaltaa kurkata taakseen ja miettiä, mitä on opittu tai saatu aikaan. 

Mun 23 vuosi oli ihan mahtava täynnä elämänmullistuksia ja uusia ajatuksia. Seuraavaksi jaankin teille 23 asiaa, jotka olen oppinut menneen vuoden aikana. 

1. Elämällä on tapana kuljettaa, halusi tai ei. Asiat, jotka juuri sinä tarvitset, tulevat eteesi kyllä. 

2. Manifestoinnilla on mieletön voima. 

3. Edellistä jatkaen, asioiden, toiveiden ja omien henkilökohtaisten tavoitteiden ylöskirjoittaminen säännöllisesti auttaa fokusoimaan niihin. Olin kirjoittanut viime elokuussa kolme tavoitteita seuraavalle vuodelle: olla notkeampi, matkustaa enemmän ja pääse kouluun. Opiskelupaikka avautui ja kroppa on venyvämpi kuin koskaan. Vain matkustaminen jäi, mutta siihen keskitän taas energian tulevina kuukausina. 

4. On ihan ok olla pesemättä hiuksia joka päivä. 

5. On ihan ok olla sheivaamatta kainaloita joka päivä. 

6. On ihan ok olla kuorimatta kasvoja joka päivä. 

7. Hampaiden vihlonta ei tarkoita automaattisesti reikää. Ensi kerralla ei kannata heti lähteä maksamaan 80 euroa tästä tiedosta. 

8. Negatiivisuus on tarttuvaa, mutta niin on myös positiivisuuskin. Älä vatvo toisille liikaa ikäviä asioita, se vaikuttaa myös omaan olemiseesi. 

9. Naisten kanssa työskentely on ihan parasta. 

10. Kaikessa ei voi olla paras. Epäonnistumiset ovat yhtä tärkeitä kuin onnistumisetkin, sillä niistäkin voi oppia. 

11. On hyvä opetella sanomaan ei kaikelle turhalle ja ylimääräiselle. Voit tehdä asioita vain juuri sen verran kuin jaksat. Liika tehtävien haaliminen aiheuttaa vain stressiä ja pettymyksiä. 

12. Kasvisruuan lisääminen ruokavalioon ei ole oikeasti huono tai vaikea asia. 

13. Ihmisiä ei tarvitse varoa. Luota enemmän, älä aina tuomitse. 

14. Kaikki ihmiset tekevät virheitä ja siksi on keksitty anteeksianto. Katkeroituminen ja toisten virheiden vatvominen on kuin joisi itse myrkkyä ja odottaisi toisen saavan vatsansa siitä kipeäksi. 

15. Menneisyyden haamut ovat menneisyyden haamuja syystä. Ne eivät ole osa tämän hetken todellisuutta. Menneessä tapahtuneet asiat ovat takanapäin, ne eivät määrittele sinua ihmisenä enää. 

16. Irti päästäminen on todella vaikeaa, mutta oma energia kannattaa keskittää mieluummin nykyhetkeen menneisyyden sijaan. Asioista kannattaa puhua ääneen, ei jäädä yksin. 

17. Elämäntapoja on yhtä monta kuin ihmisiäkin. Kaikkien ei tarvitse mennä saman kaavan mukaan. Ole vain oma itsesi. 

18. Lue enemmän, se avartaa. 

19. Kiinnitä huomiota pieniin asioihin ja tule onnelliseksi niistä. Elämä tuntuu paljon mukavammalta niin. 

20. Voit tykätä viinistä ja juoda sitä silloin tällöin muutaman lasillisen. Krapulat on kuitenkin hyvä jättää muille. 

21. Hyvä ruoka, parempi mieli. Roskaruokaa voit syödä joskus, mutta et joka päivä.  

22. Joogaaminen on mitä parhain lääke kropalle ja mielelle. Jatka sitä. Sama koskee meditointia. 

23. Ole ylpeä itsestäsi. Olet päässyt jo näinkin pitkälle. 

Vanheneminen tuntuu hirveän hyvältä tässä vaiheessa elämää. Sitä ymmärtää itseään ihan eri tavalla ajan kuluessa eikä oppiminen koskaan lopu. Seuraavaksi haluaisin keskittyä siihen, etten käyttäisi niin paljon energiaa somen selaamiseen tai tyhjäntoimittamiseen. Olisi paljon asioita, mihin tarttua. Pieni aikaansaamattomuus on kiusannut viime aikoina, mutta itsehän minä siihen voin muutoksen tehdä! Ja haluan muutoksen siihen. Ei enää säästöliekillä elämistä, kiitos!

Ihanaa viikonloppua!

5 x AJATUKSET TÄLTÄ PÄIVÄLTÄ

- Heräsin aika lailla aamulla fomo-tunteen kanssa (fomo = fear of missing out). Olin kuolemanvakavissani sitä mieltä, että elämäni on oikeasti todella tylsää ja liian yksinkertaista, koska vapaa-päivät tulee helposti vietettyä kotosalla turhankin usein. Ja minähän olen juuri se, joka saarnasi juuri siitä, miten ei pidä ottaa stressiä tekemättömyydestä. Mutta kappas, se epävarmuus hiipii mieleen kuin tiikeri heinikossa antiloopin perässä. Perhana sentään. 

- Olen kokkaillut sieluni kyllyydestä keittiössä. Eilen leivoin ensimmäistä kertaa mokkapaloja ihan itse. Ja koska yön aikana jääkaapista oli kadonnut kohtalokkaasti jo ensimmäinen rivi (joko minun tai Z:n suuhun, jääköön se arvoitukseksi), oletan niiden maistuneenkin ihan mokkapaloilta. Sen lisäksi laitoin tänään aivonystyrät hommiin uuden reseptin kanssa. Testasin kikherne-tonnikalapihvejä, jotka olivat mielettömän hyviä. Vasemmalla kädellä siinä samalla vedin uunista kolmen aineksen kaurakeksitkin. Wifematerial much? 

- Olen tänään hinkannut valokatkaisijoita, mikroaaltouunia sekä saarekkeen seiniä märällä rätillä, toisin sanoen raivosiivonnut. Päätin, että haluan huomenna kodin olevan superpuhdas, kun täytän vuosia. Ei sitten tarvitsisi heti ensimmäisenä aamulla tuijottaa murusten peittämää keittiötasoa. Ikävä kyllä, se kaikista tärkein eli lattianpesu (kyllä, omistakaa koirakakara, joka ei ymmärrä putsata omia tassujaan. Tassunjälkiä. Tassunjälkiä jokapuolella...) jäi, koska kehitin itselleni ihmeellisen päänsäryn. Pitää huomenna sitten vain olla vilkuilematta lattialle. 

- Josta päästäänkin mukavasti siihen, kuinka paljon odotan omaa syntymäpäivääni. Kuulostaa suorastaan itserakkaalta! Päätin kuitenkin pyhittää päivän täysin itselleni, kulkien ihan fiiliksen mukaan. Yritän kammeta itseni ylös kukonlaulun aikaan, pitää aamuisen spahetken ja juoda ainakin yhden lasin kuohuvaa! Itseään pitää juhlia edes sen yhden kerran vuodessa. 

- Valehtelin sujuvasti ovella käyneelle kalankuljetusfirmalle. Oltiin sovittu jo etukäteen Z:n kanssa, ettei tilata näiltä ovelta ovelle kulkevilta kalamiehiltä enää mitään, koska edelliset ahvenfileet ovat ja tulevat pysymään visusti pakastimessa (pakastettu kala, ei ehkä maailman kulinaristisen kokemus). Mutta sen sijaan, että olisin vain ystävällisesti kieltäytynyt uudesta satsista selitin, etten syö lainkaan kalaa. Tai äyriäisiä. Koska olen aina saanut ruokamyrkytyksen. Kalamies ei varmastikaan uskonut, mutta toivotti silti ystävällisesti iloiset loppukesät. Miksi, oi miksi en vain osaa kieltäytyä kauniisti. 

HELLO JULY

Ah, heinäkuu! Tuo maailman parhain kuukausi. 

Olen ikuinen kesälapsi, elän auringonvalolle ja lämmölle. Olen myös täydellinen horoskooppini ruumiillistuma (jos et vielä Instasta lukenut, kolme asiaa joihin elämässä uskon ovat rakkaus, kohtaloa ja kyllä, horoskoopit). Varmaankin siksi heinäkuu edustaa kaikessa keveydessään kesäkuukautta, jolloin tulee yleensä lomailtua ja hengitettyä vähän tavallista enemmän. Viime vuonna suuntasin melkein koko kuukaudeksi reissuun, tänä vuonna yritän huhkia niin sanotusti perseeni irti kerryttääkseni lottopottia elokuuta ja oikeaa lomaani varten. 

Vaikka sää on sateisen utuinen, on olo ihmeen kevyt. Kesäkuu oli kolea, ei niinkään säältään, mutta yleiseltä olotilaltaan. Oli vähän stressiä ja ärsytystä, asiat vain olivat ihan hujan hajan. Mutta viimeiset pari päivää olen liidellyt taas pilvissä. Sunnuntaina vetäisin oikein kunnon itkumaratonin ja sain puhdistettua ämpärillisen ikäviä fiiliksiä näin heti kuukauden alkuun. 

Ah, heinäkuu! Be good to me.