VIIKON VAATE: KREPPIHOUSUT

Mulle iski ajatus uuden postaus-sarajan aloittamisesta eilen liittyen vaatteisin. Itseäni en millään tavalla tituleeraisi muotibloggaajaksi, sillä vaikka vaatteet ovat elämän suola, voin hyvin liikkua viikon samanlaisessa asussa (eli farkuissa ja paidassa). 

Nuorempana vaatteet olivat kyllä oman identiteetin aatteet. On koettu fiftarivaihe pallokuosimekkoineen, rebel-vaihe revittyine sukkahousuine ja vähän kaikea sieltä väliltä. Silloin postasin päivän asuista ahkerammin ja innokkaammin. 

Havahduin kuitenkin siihen, että multa löytyy vaatekaapista paljon kivoja riepuja, jotka olisi mukava tuoda tännekin esille! Samalla saisin itselleni uutta inspiraatiota vaatteiden uudelleen yhdistelemiseen ja arkikäyttöön ottamiseen. 

Joten tästä se lähtee: Viikon Vaate varautukaa siihen, että tästä tuleekin kuukauden vaate ;)! 

Etsin joulukuussa veljeni valmistujaisiin asua, sillä olin vakuuttunut siitä, ettei mikään vaatekaapissani maannut vaateyksilö sopinut siihen tarkoitukseen. Nämä Carlingsista ostetut Stay-merkin pliseeratut "silkki"polyester-housut olivat oikea täsmäisku. Ihastuin sovituskopin hämyisessä valossa hulmuaviin lahkeisiin ja retrohenkisyyteen. 

Kuminauhavyötärö antaa syödä miten paljon vain, materiaali on liikkuvaa ja kauniisti laskeutuvaa. Olen istunut näissä leffateatterissakin, mukavasti jalat penkille nostettuna. 

Ainoa harmitus on se, että ruokapöydästä noustessa on polyesterhousut liimautuneet kiinni kankkuihin. Niitä on sitte mukava alkaan vetelmään suoriksi. 

Koska kaapissa majailee lähinnä farkkuja, on nämä toisenlaiset housut kiva vaihtoehto ainaiselle deminille. Vaikka itsessään miellän nämä aika juhlaviksi, on pliseeratut housut helppo yhdistää vaikka tavallisen t-paitaan kesällä! 

Puin nämä veljeni valmistujaisiin sinisen silkkipaidan ja korkeiden mustien korkojen kanssa. Meidän jouluisiin tupareihin laitoin kaveriksi punaisen samettitopin. 

Siinä postaus-sarjan aloittaja! 

Löytyykö teiltä vastaavanlaista vaatetta kaapista? Miten itse pukisitte pliseeratut housut? 

Kommenttiboxi on aina yhtä auki mielipiteillenne! 

Ihanaa maanantaita! 

S U N D A Y S H O P P I N G

Aamulla sain juuri ja juuri raotettua toista silmää, kun iski sellainen vapaapäiväahdistus. Tiedättehän, täytyy tehdä jotain todella merkittävää. Vetää farkut jalkaan hiihtokerrastohousujen sijaan. Ehkä jopa laittaa huulipunaa. 

Siitä se ajatus sitten lähti. Soitin pikkusiskolle, että nyt mennään eikä meinata ja vedettiin pieni secondhand-kierros. 

Shoppailuksi tätä ei oikeastaan voinut kutsua, koska kerättiin vaan kierrätyskeskuksesta auton takapenkki täyteen kirjoja. Milan Kunderaa, Hollywood-tähtien elämänkertoja ja sen sellaista.

Panostin päivän asuun vähän enemmän kuin yleensä. Lähtökohtaisesti olen muuttunut superlaiskaksi, mitä tulee tyyliin ja pukeutumiseen. Mukavuus ennen kaikkea. Talven kylmyydelläkin saattaa olla osansa. 

Mukana heilui Taikka-brändin ihana Pyramid Stud-laukku, joka on menossa mukana melkein aina. Eniten rakastan tuota rusettichokeria ja uusia arskoja, jotka löysin yhdestä Vintage-liikkeestä Helsingistä (jonka nimeä on harmiksi muista). 

Näillä keväisillä asukuvilla on hyvä aloittaa tuleva viikko. Ihanaa sunnuntai-iltaa kuitenkin vielä kaikille!

Kun untuvatakit saa kaivaa kaapista

Kuten kunnon suomalaiset, haluan aloittaa tämän postauksen höpisemällä säästä. 

Milloin viimeksi marraskuu on ollut näin kirpeä ja luminen? En todellakaan meinaa muistaa. Samaan aikaan kun valkoinen lumipeite ajaa koko maan hulluuden partaalle ja VR:ää jälleen syytetään junavuorojen perumisesta, haluaisin itse vain heittäytyä kinoksiin tekemään lumienkeleitä. 

Ollaan tarvottu Yodan kanssa pitkin metsiä lumisateessa iltahämärässä. Ja pakko on myöntää, että entisestä neljänseinänmajailijasta on saatu varsinainen erämimmi kaivettua ulos! 

Kylmän ilman vuoksi sainkin hyvän syyn tulla esittelemään tuoreinta ostostani muutaman viikon takaa. Meinaa päätin satsata ja hankkia itselleni uuden talvitakin näille paukkupakkasille. 

Viikkoja taaksepäin oli äärettömän avartava juttu Hesarissa kierrätyksestä. Siitä, miten ihmiset heittävät tavaraa pois vain siksi, että voisivat ostaa uutta tilalle (tässäkin olisi aihetta ihan omaan postaukseensa). Artikkelista inspiroituneena päätin haastaa itseni ja etsiä tori.fi:n syövereistä joillekin muille tarpeettomaksi jääneitä takkeja. Ja voi pojat, että onnisti!

Hain tämän Everestin murretun keltaisen untuvatakin omakseni eräältä nuorelta naiselta, joka oli todennut lyhyen talvitakkimallin itselleen sopimattomaksi. Takki on uuden veroinen ja aivan älyttömän käytännöllinen noille koiranulkoilutusaamuille. Se tuo kivasti väriä muuten aika tummanpuhuvaan vaatekaappiini. Se sopii niin toppahousujen kuin rentoilufarkkujen kaveriksi. 

Sen olen tässä vuosien varrella huomannut, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä mukavuuden haluisempi olen. Hyvä puhua vanhuudesta näin päälle parikymppisenä, mutta tottahan se on. Mua ei todellakaan kiinnosta palella kylmyydestä, päinvastoin. 

Untuvatakki ei ole ehkä maailman tyylikkäin vaate, mutta ainakaan en kärsi hypotermiasta. Että sori vaan villakangastakit, teille ei ole tilaa meikäläisen eteiskaapissa. 

Tämä secondhand-löytö teki olon mahtavaksi ja olenkin päättänyt vähentää kulutusta ihan vain omaksi kuin myös maailman iloksi. Aion toki tehdä tästä ihan oman juttunsa vain siksikin, että nykyisen asunnon huonekalut ovat suureksi osaksi kirppislöytöjä. Mutta siitä enemmän myöhemmin. 

Nyt sen sijaan aion palata takaisin sohvalle miehen kainaloon kera viinilasillisen. Huomenna on kauan odotettu vapaa sunnuntai isänpäivän kunniaksi ja luvassa on vaikka mitä hauskaa. 

Ihanaa viikonloppua!