3. syyskuuta 2018

SIJOITA JOKIN INSPIROIVA MIETELAUSE TÄHÄN

Okei. Ei paniikkia.
Jotenkin tuossa vain yksi kuukausi meni vähän kuin ei olisi ollutkaan. 
Ja nyt eletään sitten syyskuuta jo eli syksy on täällä ja elämän pitäisi olla taas arkiorientoitunutta. Huomasin vain tuossa, etten päivittelyt blogia oikeastaan koko elokuuna. Ja onhan tässä taas tapahtunut vaikka mitä! 

Elokuun pari ensimmäistä viikkoa lomailin. Tanssittiin yhdet häät, jota ennen mökkeilin muutaman päivän. Sitten oli pieni Suomi-roadtrip. Ajelin Kajaaniin, sieltä Vaasaan tutustumaan ystävän uuteen kotiin ja takaisin pääkaupunkiseudulle. Sen jälkeen himmailin päivän kotona, ja lähdin viettämään viikonloppua Turkuun. Oli ihana nähdä ystäviä oikein ajan kanssa ja samaan aikaan tuntuu, että loma kesti kaksi päivää kahden viikon sijaan. 

Loman jälkeen palasin takaisin kouluun tajutakseni, että ensimmäiseen tenttiin olisi pitänyt aloittaa pänttääminen jo kesälomalla. Viimeisen viikon olen taas pyöriskellyt flunssaisena kotisohvalla tuijottamassa Netflixistä käytännössä kaikkea turhaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka halusin aloittaa koulun intoa puhkuen ja täynnä inspiraatiota, meni ensimmäinen kurssi (joka oli kahden viikon mittainen) hiukan penkin alle. 
IMG_3883
Ja tässä minä nyt sitten istun. On vapaapäivä ja tiedostan liiankin hyvin, kuinka voisin olla tekemässä kaikenlaista järkevää. Sen sijaan pari hassua asiaa on kaatunut niskaan ja tuntuu suoraan sanottuna siltä, että joku yrittäisi työntää ananasta sieraimeen. 
Syksy on aina niin ihanaa aikaa, mutta kalenteria selatessa tekisi mieli heittää hanskat tiskiin jo tässä vaiheessa ja todeta, että voisiko joku vain tulla silittämään päätä. 

Haluan etsiä taas sen saman zen-moodin, joka virtasi suonissa vuosi sitten syksyllä ja toisaalta käsitän sen tosi-asian, että asiat ei aina mene niinkuin toivisi tai haluaisi. Lähtökohdat siihen, että olisin yhtä rauhallisin mielin kuin vuosi takaperin, eivät vain ole samat. Jostain se rauha nyt täytyy kuitenkin löytää. Houkuttelisi taas niin vain heittäytyä kuukauden vapaalle ja olla tekemättä mitään, mikä liittyy vastuuseen. Elämä vain ei ihme ja kumma toimi niin, että voisi juosta loputtomasti kaikkea ikävää karkuun. 

Tämän tekstin tarkoituksena ei ole masentaa itseäni tai teitä. Valitettavasti negatiiviset ajatukset tuppaavat joskus aiheuttamaan oravanpyörän. Kirjailija Mark Manson käski hyväksymään kaikki ikävät tosiasiat kirjassaan jota juuri luen, joten tässä nyt sitten istun ja hyväksyn ne. 
Joten tämän postauksen loppuun nimeän muutaman asian, jotka ovat hyvin ja mistä olen kiitollinen, jottei nyt jäisi ihan kaikesta paska maku suuhun. 

1. Eiliseltä illalta jäi puoli paketillista dominokeksejä, jotka sain syödä nyt. 
2. Mulla on tänään vapaapäivä, jonka voin aikuisten oikeasti käyttää vaikka navan kaiveluun jos haluan. 
3. Hengitys kulkee. Olen siis elossa. Kaikki perusasiat on hyvin. Kahvikin maistuu. 

Kyllä kaikesta selvitään. 

2. elokuuta 2018

DIY FARKKUHAME

Joku voisi väittää, että elokuussa alkaa syksy. Mutta tässä minä istun keittiön pöydän ääressä bikineissä, hörppien kolmatta aamukahvikupillista. 
Tämä päivä on aikalailla samanlainen kuin eilinen. Aurinko porottaa lähestulkoon pilvettömältä taivaalta, hiki valuu selkää pitkin tuttavallisesti ja hiukset kihartuvat kosteudesta. 
Ja jos hiukan siristää silmiään, voisi luulla Helsinkiä joksikin Italian merenrantakaupungiksi. Puuttuu vain käsillä puhuvat ihmiset ja ilmassa leijaileva pastan tuoksu. 

Voisin vain hehkuttaa kesää joka ikisessä lauseessa. En muista milloin viimeksi olisin tuntenut oloni näin kotoisaksi Suomessa. Ja vielä ainakin kokonainen kuukausi tätä auvoista elämää, ah! Elokuu, odotan sinulta paljon! 
IMG_3786 (2)
IMG_3823 (2)
Pointtini ei kuitenkaan ollut taas pelkässä päivittelyssä vaan kuvissa näkyvässä farkkuhameessa. 
Olen niitä ihmisiä, jotka jemmaavat rikkinäisiä vaatteitaan kaapeissa, koska on vaikeaa heittää vaatteita roskiin. Rakkaat Leviksen pillifarkkuni palvelivat hyvin, kunnes ratkesivat haaroista ja siirsin ne odottamaan eläkepäiviään. Olin varma, etten vain heittäisi niitä kaatopaikalle, vaan keksisin niille uuden tarkoituksen. 

Pari viikkoa sitten sain nuoruusvuosieni ompelukoneen takaisin ja laitoin samantein Pinterestin tulille hakusanalla DIY jeans to skirt. Näppäränä tyttönä ja entisenä omien vaatteiden tekijänä puursin muutaman tunnin stretchdenimin kimpussa ja kyllä, käsissäni oli katu-uskottava farkkuhame. 
IMG_3801 (2)
IMG_3821 (2)
IMG_3788 (2)
En muistanutkaan, miten hauskaa omien vaatteiden tuunaminen olikaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, ehkä innostuisin taas puuhamaan enemmänkin. 

Ps. Vielä yhtä asiaa täytyy hehkuttaa. Instagramiinkin laitoin kuvan noista yllä näkyvistä purkkareista. Joskus männävuosina muistan selanneeni Demiä (tuo teinityttöjen raamattu) jossa kerrottiin purjehduskenkien tulleen muotiin. Noh, näin yhdeksän vuotta myöhemmin tein varsinaisen löydön, kun törmäsin näihin vähän käytettyihin, kahden euron purkkareihin. Meant to be? Todellakin!

1. elokuuta 2018

KESÄHELTEIDEN KASVISSOSEKEITTO

IMG_3747
IMG_3753
Helteisen kesäpäivän helppotekoinen ateria on ehdottomasti kasvissosekeitto, jonka voi pahimman hien iskiessä pintaan nauttia vaikka jääkaappikylmänä!
Oman elämäni pelastus on ollut sauvasekoitin, jolla soseuttaa keiton hetkessä. Suosiskkikasvisyhdistelmäni tällä hetkellä on ehdottomasti bataatti ja parsakaali. 

Viimeisimpään sosekeittoon silppusin ensin tuoreen sipulin, jota kuullotin oliiviöljyssä hetken kattilan pohjalla. Tämän jälkeen kuutioin yhden bataatin sekä kuutisen porkkanaa, joita pyörittelin sipulin seassa kuumassa kattilassa. Sitten noin litra vettä, kasvisliemikuutio ja keitto porisemaan, kunnes vihanneket ovat pehmenneet (noin 25 minuuttia). 
Lopuksi pilkoin yhden parsakaalin kukinnot höyrystymään keiton pinnalle, kannen alle noin kymmeneksi minuutiksi. 
Keittovesi kaadetaan toiseen astiaan muiden aineksien soseuttamisen ajaksi, jonka jälkeen vettä lisätään takaisin sen verran, että murskatut vihannekset muuttuvat enemmän keittoa muistuttavaksi soseeksi. 
Keittoa olen maustanut suolalla, pippurilla sekä kurkumalla. Yrttivoipatonkia vain kyytipojaksi ja avot! 

30. heinäkuuta 2018

KESÄ ON IHMISEN PARASTA AIKAA

IMG_3695
IMG_3724
IMG_3704
IMG_3708
Heinäkuu alkaa lähentyä loppuaan, mihin tämä kuukausi oikein on kadonnut?! 
Olen itse yrittänyt paiskia niin paljon töitä, kuin olen vain saanut, jotta voisin elokuussa vihdoin alkaa laittamaan terassia. Mutta aikaa on myös jäänyt kaikelle muullekin, kuin työpaikan jäisen ilmastointilaitteen alla seisomiselle (josta olen enemmäin kuin kiitollinen). 
Aurinko on porottanut aamusta iltaan, joten kesäsäästä on päässyt nauttimaan ympäri kellon (ja kesäyöt on parasta mitä tiedän). En muista, milloin viimeksi olisin ensinnäkin uinut näin paljon Suomessa. Järvivesi on niin lämmintä, ettei sen jälkeen tarvitse rynnätä kietoutumaan pyyhkeeseen. 
Vapaapäivät olen koittanut käyttää ystävien kanssa. Teurastamolla syötiin maailman parasta italialaista vegejäätelöä, Linnanmäellä hattara maistui muutaman kieppumisen jälkeen paremmalta kuin koskaan. Viime perjantaina kiivettiin Z:n kanssa laskettelurinteen huipulle katsomaan verikuuta, jota ei koskaan onnistuttu näkemään. Mutta seikkailuhan sekin. Yhden kohdan saan myös kesän bucketlistiltä vetäistä jo yli, sillä samainen heppu vei meidät katsomaan auringonlaskua merenrantaan. 

Nyt painetaan vielä tämä viikko, jonka jälkeen tämä tyttö siirtyy pariksi viikoksi lomailemaan! Tätä on odotettu! Edessä on häiden tanssimista, roadtrip vanhan ystävän kanssa sekä kaikkea muuta hauskaa. Elokuuhan on niin sanotusti viimeinen kesäkuu, joten siitä otetaankin sitten kaikki irti. Nyt heittäydyn hetkeksi tuohon terassille paistattelemaan päivää ennen töihin lähtemistä. Ihanaa alkavaa viikkoa toverit! 

12. heinäkuuta 2018

ARJEN PIENIÄ EKOTEKOJA

Yhdessä tenttikirjassani oli Minna Kivipellon ja Paula Saikkosen kirjoittama artikkeli "Sosiaalityö ekologisiin rajoihin mahtuvassa hyvinvointivaltiossa?", josta yksi lause jäi elävänä mieleen (kyllä, tenttikirjasta jäi tasan yksi lause mieleen). Suomalaisten ekologinen jalanjälki henkeä kohden laskettuna on yksi maailman suurimmista!

Kyllä, luit oikein. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät samalla tavalla kuin me täällä tuhansien järvien ja metsien keskellä, ylittäisi maapallo kantokykynsä moninkertaisesti. Jos ne loputtomat Netflix-dokumentit eivät olleet vielä järkyttäneet, niin tämä se vasta avasi silmäni. 
Ekologisuuskysymys on ollut viime aikoina varsin pinnalla kiitos lisääntyneen vegaaniuden, somen tukeman kulutuskäyttäytymisen sekä bloggaajien lentopäästöjen kriittisen tarkastelun. Ihmiset ovat tietoisia aiheuttamistaan ongelmista ja politiikka pyrkii (ainakin toivottavasti) aktiiviseen vaikuttamiseen koskien ilmastonmuutosta. Kukaan ei ole varmaankaan tähän mennessä välttynyt myöskään kuvilta Balin idyllisiltä hiekkarannoilta, joissa kilpikonnat tukehtuvat muovipusseihin. 

Olen herännyt omaan kulutuskäyttäytymiseeni sekä luonnon vaalimiseen vasta aika hiljattain ja olen edelleen oppimassa luontoa säästävästä tavasta elää. Halusin tulla jakamaan omat, toimivat pikkuvinkit aavistuksen parempaan arkeen. Pienilläkin teoilla on merkitystä ja niistä on porttiteorian kautta helpompi edetä suurempiin päätöksiin. 

IMG_3629
Vaihda muovinen hammasharja kierrätettävään versioon
Olenkin Humble Brush:sta joskus ennenkin maininnut täällä ja tämä maatuva hammasharja toimii edelleen. Ekologinen hammasharja on hyvä ensimmäinen askel muovin vähentämisessä. Seuraavaksi haluaisin satsata konepestäviin vanulappuihin sekä palasaippuaan. 

Jätä muovipussit kauppaan 
Hedelmissä ja vihanneksissa on kuori, niitä ei tarvitse laittaa muovipussiin shoppailujen ajaksi. Kun tilanne vaatii, valitsen biopussin, jonka voi sitten käyttää ruuantähteiden kiikuttamiseen biojätteeseen. Harmitusta aiheuttaa valmiiksi muoviin pakatut vihannekset, niitä saisi olla enemmän irtomyynnissä ilman kääreitä.
Itse pyrin myös käymään kaupassa repun ja kangaskassin kanssa, mikä on vähentänyt muovipussien määrää kotona. Satsaa vaikka lempparibrändisi kangaskassiin, jota on kiva kanniskella ympäriinsä. 
IMG_3630
Osta käytettynä ja kierrätä
Second hand on ollut jo nuorena oman vaatekaapin kulmakivi ja vahvasti se sellaisena pysyy edelleen. Kun aikaisemmin keväällä kaipasin koulureppua, löysin tori.fi:stä melkein käyttämättömän Kånkenin suhteellisen edullisesti! Tori.fi on lähestulkoon raamattuni. Pyrin metsästämään sieltä kaikkea aina huonekaluista ja sisustuselementeistä täsmätarpeisiin. Tällä hetkellä etsinnän alla on ruokaryhmä pihalle. Tässä maailmassa on jo niin paljon tavaraa, ettei kaikkea tarvitse ostaa uutena ja tavara, joka on kestänyt jollakulla toisella käyttöä, kestää varmasti itsellänikin. 
Poikkeuksena kuitenkin alusvaatteet, ne ostan uutena. 

Mitä kierrättämiseen tulee, rakastan meidän taloyhtiön roskiskatosta, josta löytyy yhdestä paikasta metalli, lasi, pahvi, muovi sekä biojäte mikä tekee elämästä helpompaa. Jos teillä on asia tehty yhtä helpoksi, käytä tilaisuus hyväksi ja ala lajitella metallipurkit ja muovipakkaukset omiin säiliöihinsä. Pelkästään muovin kierrättäminen auttaa havannoimaan sen määrää ja sitä kautta myös vähentämään sen haalimista. 
IMG_3637
Oma termari mukaan
Koulun aloitettua laiton merkille, että kulutin järjettömät määrät kahvia ja take away-mukeja. Asia korjaantui kätevällä minitermarilla, johon voi aamulla keittää kahvikupillisen, tulee samalla säästettyä se kahvikupin 90 senttiä päivässä. Mentaliteettini onkin, että jos ei ole aikaa istua alas juomaan kahvia, et tarvitse pahvimukia mukaanotettavaksi :D. 

Ja sitten sen ruokavalio
Olen sekasyöjä ja tuntuu, että joudun häpeämään sen myöntämistä. Olen tietoinen siitä, miten paljon kasvisruokavalio auttaisi tätä maailmaa, mutta vielä en ole lihansyöntiä saanut lopetettua. Sen sijaan olen lisännyt kasvisruokaa ja vegaanisia versioita omaan jääkaappiin. Juustoa en ole koskaan syönyt ja maitoakaan en juo nykyisin enää kuin satunnaisina kaakaolasillisina. Tehotuotettua lihaa olen yrittänyt saada korvattua hiukan eettisimmillä valinnoilla, kuten isältä saamalla riistalihalla. Edelleen kuitenkin ulkona syödessä tulee valittua punaista lihaa sisältävä ruoka-annos, sillä rehellisesti tykkään tosi paljon lihasta. Mutta tätä työstetään ja pelkästään asioiden tiedostaminen auttaa tekemään parempia päätöksiä. 

Mitkä arjen ekoteot olet kokenut hyväksi ja jotka haluaisit jakaa muillekin?

6. heinäkuuta 2018

23 X ASIAT JOTKA OLEN OPPINUT VUODEN AIKANA

Eilen tuli taas uusi vuosi plakkariin, ja voi että on ihana sanoa olevansa 23-vuotias! Tunnetusti uusivuosi ja oma syntymäpäivä ovat hetkiä, jolloin uskaltaa kurkata taakseen ja miettiä, mitä on opittu tai saatu aikaan. 
Mun 23 vuosi oli ihan mahtava täynnä elämänmullistuksia ja uusia ajatuksia. Seuraavaksi jaankin teille 23 asiaa, jotka olen oppinut menneen vuoden aikana. 
IMG_3368-2
1. Elämällä on tapana kuljettaa, halusi tai ei. Asiat, jotka juuri sinä tarvitset, tulevat eteesi kyllä. 

2. Manifestoinnilla on mieletön voima. 

3. Edellistä jatkaen, asioiden, toiveiden ja omien henkilökohtaisten tavoitteiden ylöskirjoittaminen säännöllisesti auttaa fokusoimaan niihin. Olin kirjoittanut viime elokuussa kolme tavoitteita seuraavalle vuodelle: olla notkeampi, matkustaa enemmän ja pääse kouluun. Opiskelupaikka avautui ja kroppa on venyvämpi kuin koskaan. Vain matkustaminen jäi, mutta siihen keskitän taas energian tulevina kuukausina. 

4. On ihan ok olla pesemättä hiuksia joka päivä. 

5. On ihan ok olla sheivaamatta kainaloita joka päivä. 

6. On ihan ok olla kuorimatta kasvoja joka päivä. 

7. Hampaiden vihlonta ei tarkoita automaattisesti reikää. Ensi kerralla ei kannata heti lähteä maksamaan 80 euroa tästä tiedosta. 
IMG_3457-2
8. Negatiivisuus on tarttuvaa, mutta niin on myös positiivisuuskin. Älä vatvo toisille liikaa ikäviä asioita, se vaikuttaa myös omaan olemiseesi. 

9. Naisten kanssa työskentely on ihan parasta. 

10. Kaikessa ei voi olla paras. Epäonnistumiset ovat yhtä tärkeitä kuin onnistumisetkin, sillä niistäkin voi oppia. 

11. On hyvä opetella sanomaan ei kaikelle turhalle ja ylimääräiselle. Voit tehdä asioita vain juuri sen verran kuin jaksat. Liika tehtävien haaliminen aiheuttaa vain stressiä ja pettymyksiä. 

12. Kasvisruuan lisääminen ruokavalioon ei ole oikeasti huono tai vaikea asia. 

13. Ihmisiä ei tarvitse varoa. Luota enemmän, älä aina tuomitse. 

14. Kaikki ihmiset tekevät virheitä ja siksi on keksitty anteeksianto. Katkeroituminen ja toisten virheiden vatvominen on kuin joisi itse myrkkyä ja odottaisi toisen saavan vatsansa siitä kipeäksi. 
IMG_3403-2
15. Menneisyyden haamut ovat menneisyyden haamuja syystä. Ne eivät ole osa tämän hetken todellisuutta. Menneessä tapahtuneet asiat ovat takanapäin, ne eivät määrittele sinua ihmisenä enää. 

16. Irti päästäminen on todella vaikeaa, mutta oma energia kannattaa keskittää mieluummin nykyhetkeen menneisyyden sijaan. Asioista kannattaa puhua ääneen, ei jäädä yksin. 

17. Elämäntapoja on yhtä monta kuin ihmisiäkin. Kaikkien ei tarvitse mennä saman kaavan mukaan. Ole vain oma itsesi. 

18. Lue enemmän, se avartaa. 

19. Kiinnitä huomiota pieniin asioihin ja tule onnelliseksi niistä. Elämä tuntuu paljon mukavammalta niin. 

20. Voit tykätä viinistä ja juoda sitä silloin tällöin muutaman lasillisen. Krapulat on kuitenkin hyvä jättää muille. 

21. Hyvä ruoka, parempi mieli. Roskaruokaa voit syödä joskus, mutta et joka päivä.  

22. Joogaaminen on mitä parhain lääke kropalle ja mielelle. Jatka sitä. Sama koskee meditointia. 

23. Ole ylpeä itsestäsi. Olet päässyt jo näinkin pitkälle. 

Vanheneminen tuntuu hirveän hyvältä tässä vaiheessa elämää. Sitä ymmärtää itseään ihan eri tavalla ajan kuluessa eikä oppiminen koskaan lopu. Seuraavaksi haluaisin keskittyä siihen, etten käyttäisi niin paljon energiaa somen selaamiseen tai tyhjäntoimittamiseen. Olisi paljon asioita, mihin tarttua. Pieni aikaansaamattomuus on kiusannut viime aikoina, mutta itsehän minä siihen voin muutoksen tehdä! Ja haluan muutoksen siihen. Ei enää säästöliekillä elämistä, kiitos!

Ihanaa viikonloppua!

4. heinäkuuta 2018

5 x AJATUKSET TÄLTÄ PÄIVÄLTÄ

- Heräsin aika lailla aamulla fomo-tunteen kanssa (fomo = fear of missing out). Olin kuolemanvakavissani sitä mieltä, että elämäni on oikeasti todella tylsää ja liian yksinkertaista, koska vapaa-päivät tulee helposti vietettyä kotosalla turhankin usein. Ja minähän olen juuri se, joka saarnasi juuri siitä, miten ei pidä ottaa stressiä tekemättömyydestä. Mutta kappas, se epävarmuus hiipii mieleen kuin tiikeri heinikossa antiloopin perässä. Perhana sentään. 

- Olen kokkaillut sieluni kyllyydestä keittiössä. Eilen leivoin ensimmäistä kertaa mokkapaloja ihan itse. Ja koska yön aikana jääkaapista oli kadonnut kohtalokkaasti jo ensimmäinen rivi (joko minun tai Z:n suuhun, jääköön se arvoitukseksi), oletan niiden maistuneenkin ihan mokkapaloilta. Sen lisäksi laitoin tänään aivonystyrät hommiin uuden reseptin kanssa. Testasin kikherne-tonnikalapihvejä, jotka olivat mielettömän hyviä. Vasemmalla kädellä siinä samalla vedin uunista kolmen aineksen kaurakeksitkin. Wifematerial much? 
IMG_3583


- Olen tänään hinkannut valokatkaisijoita, mikroaaltouunia sekä saarekkeen seiniä märällä rätillä, toisin sanoen raivosiivonnut. Päätin, että haluan huomenna kodin olevan superpuhdas, kun täytän vuosia. Ei sitten tarvitsisi heti ensimmäisenä aamulla tuijottaa murusten peittämää keittiötasoa. Ikävä kyllä, se kaikista tärkein eli lattianpesu (kyllä, omistakaa koirakakara, joka ei ymmärrä putsata omia tassujaan. Tassunjälkiä. Tassunjälkiä jokapuolella...) jäi, koska kehitin itselleni ihmeellisen päänsäryn. Pitää huomenna sitten vain olla vilkuilematta lattialle. 

- Josta päästäänkin mukavasti siihen, kuinka paljon odotan omaa syntymäpäivääni. Kuulostaa suorastaan itserakkaalta! Päätin kuitenkin pyhittää päivän täysin itselleni, kulkien ihan fiiliksen mukaan. Yritän kammeta itseni ylös kukonlaulun aikaan, pitää aamuisen spahetken ja juoda ainakin yhden lasin kuohuvaa! Itseään pitää juhlia edes sen yhden kerran vuodessa. 
IMG_3588
- Valehtelin sujuvasti ovella käyneelle kalankuljetusfirmalle. Oltiin sovittu jo etukäteen Z:n kanssa, ettei tilata näiltä ovelta ovelle kulkevilta kalamiehiltä enää mitään, koska edelliset ahvenfileet ovat ja tulevat pysymään visusti pakastimessa (pakastettu kala, ei ehkä maailman kulinaristisen kokemus). Mutta sen sijaan, että olisin vain ystävällisesti kieltäytynyt uudesta satsista selitin, etten syö lainkaan kalaa. Tai äyriäisiä. Koska olen aina saanut ruokamyrkytyksen. Kalamies ei varmastikaan uskonut, mutta toivotti silti ystävällisesti iloiset loppukesät. Miksi, oi miksi en vain osaa kieltäytyä kauniisti.