2017/12/08

J O U L U K A L E N T E R I / LUUKKU 8

IMG_1263
IMG_1270
IMG_1274
J O U L U I N E N 
S M O O T H I E 
Pohjana toimi Pirkan maustamaton jogurtti. Mukaan pilkoin yhden luomuomenan sekä palasen inkivääriä. Vaaleanpunaisen värin tuo desi puolukoita ja mausteena kanelia, jota voi lisätä oman maun mukaan. 

2017/12/07

J O U L U K A L E N T E R I / LUUKKU 6 JA 7

Kuinka ovelaa onkaan yhdistää kahden päivän luukku yhdeksi postaukseksi. Hehee! 

Eilinen Itsenäisyyspäivä olikin erilaisempi kuin kuvittelin. Oli paljon ihania hetkiä sekä hiukan järkytyksen sekaisena yllätyksenä tulleet Itsenäisyyspäivä-juhlat, joihin tottakai ilmestyin farkuissa. Noh, kunnialla ja herkistellen selvittiin läpi. Illalla Linnanjuhlien vastaanotto seurattiin tarkkaavaisesti telkkarista, sohvalla glögiä hörppien.
Kuusi on myös koristeltuna olohuoneessa ja se on muuten valtavan ihana. 
IMG_1214
IMG_1215
Halusin kuitenkin näin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi tulla fiilistelemään Suomea ja suomalaisuutta. 

Sillä aina en ole ollut niin sanotusti "ylpeä suomalainen". Olen niitä ihmisiä, jotka valittavat Suomen ilmastosta melkein joka toinen päivä. Olen niitä ihmisiä, joita jurppii tuppisuisuus ja stereotyyppinen kalsarikännisekoilun imago. Olen mieltänyt itseni aina "ihan minkä tahansa muun maan kansalaiseksi". 

Kunnes nyt. 

Olen havahtunut siihen, miten upea maa Suomi on. Miten ainutlaatuisia ihmisiä meillä täällä asuu. Miten en oikeasti haluaisi olla minkään muun maan kansalainen (paitsi niinä hetkinä, kun loska tulvii ulko-ovesta eteiseen ja pimeys on vallitseva tila 24/7). 


Miksi Suomi on silti niin ihana? 
IMG_1220
IMG_1223
Meillä on puhdas, vihreä luonto, jota olen oppinut arvostamaan vasta viime vuosina. Meillä on tuhannet järvet, kuusimetsiä ja kauniita paikkoja joka kulman takana. Asun itse pääkaupunkiseudulla, ja mun ei tarvitse kävellä kuin kilometri suuntaan tai toiseen ja pääsen keskelle metsää ja luontoa. Meillä on neljä toisistaan poikkeavaa vuodenaikaa. Saamme kokea syksyn punaisena ja oranssina hehkuvat metsät sekä kevään vienosti vihertävät hiirenkorvat. Paukkupakkasilla nenänpää kipristelee kylmästä ja kesäisin saattaa olla viikonlopun kestävä helle! 
Meillä on keskikesän yötön yö ja keskitalven valoton kaksi kuukautta. 

Meillä on ilmainen koulutus, terveudenhuolto sekä tukijärjestelmä. Meillä pyritään tasa-arvoon ja tehdään kovasti töitä sen eteen. Naiset ovat saaneet maailman ensimmäisten joukossa äänioikeuden ja meillä on ollut myös naispresidentti! 
Meillä on ehkäiseviä toimijoita ja kaikille mahdollistetaan hyvän elämän perusta. Se ei ole itsestäänselvyys. Hanasta tulee myös puhdasta juomavettä! 
Suomessa me saadaan olla aika vapaasti sellaisia kuin haluamme. Mielipiteen vuoksi ei laiteta telkien taakse tai teloitukseen (paitsi, noh totaalikieltäytyjät...). 

Meidän maassamme on paljon työtä edelleen tehtävänä, niinkuin monella muullakin. Mutta aktiivisesti yritetään tehdä tästä maasta sellainen, jossa kaikilla olisi hyvä olla. 
IMG_1226
Kaikki suomalaisetkaan eivät ole tuppisuita! Jotkut osaavat hymyillä vastaantulijoille kadulla. 
Me olemme rehellistä kansaa, joka vastaa kysymykseen "mitä sulle kuuluu" niin suoraan kuin vain voidaan. Mitä sitä nyt kaunistelemaan. 
Olemme taitavia mielemmepahoittajia, josta saamme hyvää huumoria revittyä. 
Olemme myös sisukkaita jonottajia. Ilmaiset ämpärit saavat meidät hulluiksi (mitä en oikein kyllä vieläkään ymmärrä). 

Olen pitänyt Suomen kieltä aika rumana aina. Mutta kun suomalainen sanoo "minä rakastan sinua", se myös tarkoittaa sitä. Suomi on vähän siansaksaa muistuttava terävä kieli, mutta se on myös hieno, monimuotoinen ja alati kehittyvä. Ilmaisen itseäni parhaimmin juuri suomeksi, pienellä sarkasmilla höystettymä. 
Meillä on sellaisia hienoja sanoja, kuten insubordinaatio (tottelemattomuus esimiestä kohtaan), öylätti (ehtoollisleipä), ultimaatumi (valtion toiselle valtiolle asettama vaatimus) sekä brummata (hymistä, hyräillä, laulaa umpihuulin). 
IMG_1258
Suomi on kaunis maa ja sitä ei aina muista. Suomalaisetkin ovat ihan hauskoja, vaikkei sitäkään aina muista. Mutta olen niin ylpeä, kun voin sanoa asuvani tällä pienessä pohjolassa.
Olen sotaorvon lapsenlapsi, joka saa minut tuntemaan kiitollisuutta itsenäisyydemme puolesta taistelleille veteraaneille. Kiitos teidän, meillä on tämä sisukas maa täynnä mahdollisuuksia ja toiveita. Minä voin suomalaisena naisena saavutta mitä tahansa. Kaikille kuuluisi sama oikeus. 

Paljon onnea 100-vuotias Suomi, kippis seuraavalla vuosisadalle! 

Mitä Suomi ja suomalaisuus merkitsee teille? 

2017/12/05

J O U L U K A L E N T E R I / LUUKKU 5

IMG_1196
IMG_1205
Tänään alkoi valmistautuminen Suomen 100-vuotisjuhliin. Kahviloista löytyy Suomen lipuilla koristeltuja leivoksia, sinisen ja valkoisen värit liehuvat joka kulmassa ja uutiset täyttyvät maailmalla Suomen väreillä valaistuista maamerkeistä (mikä on ihan mielettömän upea ele!). 

Meillä syödään huomenna Karjalan piirakoita ja Fazerin sinistä. Kuusi haetaan metsästä olohuoneeseen ja illalla ruudun valtaa totta kai linnanjuhlat! Odotan jo innolla tämän vuoden pukuloistoa ja Z:kin uhrautuu katsomaan ainakin vastaanoton. Huomenna tulee myös postausta siitä, mitä Suomi minulle kotimaanani merkitsee. 
Itsenäisyyspäivä on aina muistamisen arvoinen, mutta 100-vuotias Suomi ansaitsee oikein kunnon muistelot. Kaikki tämä Itsenäisyyshulina on välillä saanut ihan herkistelemään, vaikken mikään maailman isänmaallisin olekaan. Finlandia-hymni on soinut kuulokkeista kuluneen viikon aikana useammin kuin kolmesti. Olkoon se huomisen fiilistely-kappale. 

Oletteko te valmistautuneet Itsenäisyyspäivään jotenkin erityisesti? 

2017/12/04

J O U L U K A L E N T E R I / LUUKKU 4

Happiness cannot be traveled to, owned, earned, worn or consumed. Happiness is the spiritual experience of living every minute with love, grace, and gratitude
Denis Waitley


Kiitollisuus on siinä mielessä ihmeellinen asia, että olen joutunut ainakin itse ihan opettelemaan sitä. Sillä sehän ei tule ihan itsestään välttämättä. 
En ole vielä päässyt siifen euforiseen tilaan, että aloittaisin aamuni hokemalla kiitollisuuden affirmaatioita. Ehkä vielä joku aamu... Mutta tällä hetkellä tekee niin tiukkaa silmien avaaminenkin, että siihen vielä jonkin sanan hokeminen... No way, Jose. 

Kiitollisuus on kuitenkin kaunis asia, joka auttaa avaamaan mielen ja sydämen elämän pienille ihanille asioille. 

IMG_20171204_194428_000
Gratitude makes sense of our past, brings peace for today, and creates a vision for tomorrow. 
Melody Beattie

Olen kiitollinen niin monista asioista. Terveydestä, kodista, perheestä ja ystävistä. Edellä mainitut ovat asioita, joista kaikki varmasti ovat automattisesti kiitollisia, mutta tuleeko niitä oikeasti mietiskeltyä ihan ajatuksen kanssa. Nekään eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä. Ja tärkeimmät asiat ovat yleensä niitä, joita otamme itsestäänselvyyksinä. Siksi kiitollisuudella on oma tärkeä paikkansa ihan tavallisessa arjessakin. 

Tällä hetkellä olen kiitollinen myös pienen pienestä lumisateesta, jota toivoin eilen illalla. Se piristää heti kummasti. Olen kiitollinen mahdollisuuksista auttaa muita ihmisiä. Ne tulevat aina itselle takaisin. Olen kiitollinen miehestä, joka imuroi. En itse voi sietää kyseistä puuhailua. Olen kiitollinen keholleni, joka pienen joogatauon jälkeenkin jaksaa taipua. Olen kiitollinen pikkusiskostani, joka on niin perhanan monilahjakkuus, että kykenee leikkamaan hiukseni ilmaiseksi kuosiin! Olen kiitollinen, että sain itsenäisyyspäivän vapaaksi. Saan viettää sen yhdessä rakkaimpieni kanssa. 

Kiitollisuus antaa voimaa. Se auttaa huomaamaan, miten hyvin asiat ovat elämässä, myös niinä vaikeina hetkinä. Joulu on otolista aikaa pitää vaikkapa kiitollisuuspäiväkirjaa tai muuten vain antaa aikaa kiitollisuuden ajatuksille. Kokeilkaa ihmeessä! 

Mistä asioista itse olet kiitollinen juuri nyt?

2017/12/03

J O U L U K A L E N T E R I / LUUKKU 3

Hei kaikki, nyt kuulolle! Joulupuu-keräys on taas alkanut! 

Haluatko jakaa iloa jollekin muullekin kuin oman perheen jäsenelle? Tämä keräys on oiva tapa levittää joulumieltä. Sen avulla lapset, jotka jäisivät muuten ilman joulupukin käyntiä, saavat mahdollisuuden lahjakääreiden repimiseen. Ideana on, että voit itse lahjoittaa lahjan minkä ikäiselle lapselle vain. Keräykseen voi osallistua ympäri Suomen!

Olen kuullut näistä ennenkin, mutta nyt vasta havahduin siihen, että voisi ihan osallistuakin! Se on loppujen lopuksi niin helpoksi tehty. Tempauksen nettisivuilta löydät muun muassa lahjavinkkilistan, eli eikun osallistumaan!  --> https://joulupuu.org/

J O U L U K A L E N T E R I / LUUKKU 2

Eilisen luukku jäi julkaisematta, sillä päivä meni algometrilla herää-töihin-juhliin. 
Z:n veli järjesti Suomi 100-teemaiset istujaiset eilen illalla, joihin kuului niin mustikkakakkua, Suomen jääkiekon MM-voittoja ja glögiä. Erittäin hauska ja rento meininki! 

Halusin kuitenkin näin heti kuun alkuun päästä julkaisemaan omia joululaulu-suosikkeja, sillä let's face it. Joululaulut ovat kaikkialla. Työpaikan radiossa, omalla lempikanavalla 24/7, pippaloissa... 

Itse tykkäilen joulurallatuksista (varsinkin Michael Bublen joululevy on kovassa kulutuksessa) ihan todella paljon, vaikka niistä saakin joka vuosi överiähkyn aina uudelleen ja uudelleen. Musiikki kuitenkin aina luo hiukan enemmän fiilistä, joten tässä tulevat Noran top 10 parhaat joulufiilistelybiisit: 

Mitkä on tiedän joulurallisuosikit? 

2017/12/01

J O U L U K A L E N T E R I / LUUKKU 1

IMG_1190
IMG_1192
Miltä kuulostaisi joulukalenteri, jossa pohditaan joulun merkitystä, jaetaan reseptejä, puhutaan henkeviä ja vinkkaillaan joululahjaideoita? 
Noniin, klikkasit sitten oikeaan osoitteeseen! 
Sillä pyörittelin päässäni ajatusta blogijoulukalenterista ja päivittäisistä postauksista. Innostuin. Niin kuin aina käy, olen helposti innostuvaa sorttia... 
Haluan tehdä tästä kalenterista oman näköiseni, joten aihepiirit liippaavat läheltä jouluhenkeä, mutta sisältävät muitakin teemoja. 

Mikä on sitten joulukuun ensimmäisen päivän teema? 

Joulusiivous a.k.a turhan tavaran karsiminen
IMG_1182
(Voiko koira enää yhtään masentuneemmalta näyttää...?)

Vastahan olin Hietsun torilla myymässä vanhoja vaatteitani pois. Miten mulla sitten on taas tätä ylimääräistä tavaraa? 

Huomasin havahtuneeni siihen, että kaappien nurkista pursuavat eriparisukat, rikkinäiset alusvaatteet sekä tavaraa, jota en vain enää käytä! Löysin siivouskaapista jopa kaksi ikkunanpesintä, JOISTA TOINEN OLI VIELÄ PAKETISSA! 
Totesin sitten vain, että nyt saa riittää. On aika oikeasti karsia turhat tavarat kiertoon.

Ongelmanihan ei ole sinänsä ollut viimeaikainen ostelu ja shoppailumania. Ehei. Olen vain ihan järkyttävän huono heittämään pois. Tiedätkö sen ajatuksen, joka kumpuaa päähän tavaraa pidellessä käsissäsi? Se "saatan tarvita tätä valokuvakehystä vielä joskus", vaikka kyseinen kehys on ollut viimeksi hyllyssä silloin, kun asuin vielä vanhempieni tykönä. 
Jep, olen juuri se henkilö. Takerrun kaikkeen maalliseen omaisuuteeni siinä toivossa, että saatan joskus vielä käyttää tätäkin miesten hiusleikkuria, vaikka sitä on kokeiltu vain kerran katastrofaalisin lopputuloksin. Ja totuushan on se, että mitä ei ole kaivettu laatikoiden syvyyksistä ihmisten ilmoille viimeiseen kahteen vuoteen, sitä ei myöskään tarvitse. 
IMG_1189
Otin itseäni niskasta kiinni ja varasin ensi viikolle kirpparipöydän, jonne voin roudata muiden iloksi elokuvat, joita en kuitenkaan katso enää uudelleen. Joulukoristeitakin oli kahden ihmisen taloudesta, sikin sokin sotkuisessa laatikossa. 
En ymmärrä, miksi materiaan takertuminen on niin kamalan helppoa. Sitä tulee haalittua kaikkea ihmeellistä ja tarpeetonta, mikä sitten loppujen lopuksi vain kiusaa olemuksellaan kaappien perukoilla. Elämä tuntuu huomattavan mukavammalta, kun tietää kaikelle löytyvän aika ja paikka. 

Ongelma ei myöskään ole se, että ihmiset haalivat itselleen kotiinsa kasoittain kaikkea turhaa.
Luin jo vuosi takaperin Helsingin sanomista artikkelin, jossa ääneen pääsi kierrätyskeskuksen henkilökunta. 
Meidän ongelma on nimittäin se, että saatamme kyllä osata heittää pois kaiken itselle käyttämättömäksi jääneen, mutta siihen tilalle ostamme taas uutta. Ikään kuin tavaran kierrätyksellä oikeutettaisiin sen uuden samanalaisen hankkiminen tilalle. Siitä syntyy oikea oaravanpöyrä. Me hukutaan tavaraan jo valmiiksi. Ja tämä ihan hiukan ahdistaa mua. 

Mutta tähän kaikkeen voi vaikuttaa omalla tekemisellä ja ostokäyttäytymisellä. En minäkään tässä ole mikään täydellinen, sillä aina sitä retkahtaa johonkin. Mutta pieniä, tietoisia päätöksiä tekemällä voi kantaa itse vastuuta. Ja kyllä, saat ostaa joululahjoja, en minä sillä. Mutta mietitään yhdessä kuluvan kuukauden aikana lahjaideoita, jotka eivät jäisi tyhjänpanttina komeroon. 
IMG_1187
Miksi siis itse haluan eroon turhasta materiasta? 

Haluan enemmän tilaa kaikelle muulle. Kirkkaammille ajatuksille esimerkiksi. Hehee. Joku saattaa tarvita meille ylimääräisiä joulukoristeita tai vaatteita. Miksi mä pitäisin niitä täällä, kun en itse niitä käytä mihinkään? 
En myöskään halua ostaa uutta tilalle. Toki, esimerkiksi juurikin noita joulukoristeita läpikäydessä kävi ajatus mielessä, että heitänkö nämä kaikki kierrätykseen ja ostetaan uudet tilalle. Mutta syntyykö mun joulu uuden karheista joulupalloista? Vai siitä, että saan kantaa ne viime joulunakin käytetyt joulukoristeet varastosta kuuseen ripustettavaksi ja tuntea samalla menneiden joulujen fiiliksen? 

No, tällainen ihan kevyt aihe näin aluksi. Apua... Mihin jäi se joulufiiliksen ja vilkkuvalojen hehkutus! Mutta mun joulukuu alkaa todellakin joulusiivouksen ensi asteella, turhan tavaran kiertoon laittamisella. Mitä teidän joulukuun ensimmäiseen päivään kuuluu?