Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämäntavat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämäntavat. Näytä kaikki tekstit

10. toukokuuta 2018

WHEN IN NATURE

IMG_2697
IMG_2685
IMG_2691
IMG_2703
IMG_2710
IMG_2711
Tämä vallitseva kesäsää ja aurinko ovat saaneet pään pyörälle ja ihon palamaan. Otin eilen terassilla mukavan asennon tenttimateriaalien kanssa ja kolmea tuntia myöhemmin olin polttanut mahan sekä puolet toisesta säärestä... 
Tänään pyhitettiin kuitenkin vapaa Hela-torstainen iltapäivä paikalliselle ulkoilualueelle ja luonnossa vaeltamiselle. Siitä on taas liian pitkä aika, kun on viimeksi tullut oikeasti ulkoiltua kunnolla. Onneksi asiaan on helppo tehdä muutos näiden säiden myötä. AH, voisin vain hehkuttaa tätä auringon määrää, miten onnelliseksi se ihmisen voi tehdäkään! 

19. tammikuuta 2018

KESKIVIIKKO PUHELIMEN LÄPI

6:00
Herätys soi hyvin nukutun yön jälkeen ärhäkkäänä. Mies nousee, mutta minä näprään uuden herätyksen puolen tunnin päähän. 
BeFunky Collage
6:34
Olen hiukan masentunut laiskuudestani, sillä halusin viettää uberhitaan aamun. Raahaudun suihkuun zombina, mutta kuuma vesi tekee ihmeitä. 
Heitän puuron mikroon, lusikoin kahvin suodatinpussiin ja valmistan jollain kolmannella kädellä siinä sivussa smoothien. 
Syön aamupalan kaikessa rauhassa Vauva-palstaa selaten (koska mitenkä muuten aloittaa aamu kuin provosoitumalla oikein kunnolla). Käytän aamustani mieluusti suurimman ajan vatsan täyttämiseen, kuin laittautumiseen. Viimeiseksi puen päälle, letitän kosteat hiukset ja sivelen hiukan meikkiä nassuun. 
Lenkitän koiraa reilut 20 minuuttia, huutaisen vitamiinit Beroccalla alas ja nappaan kahvia koulumatkalle. 

Aamun smoothie
kokonainen banaani
ananaspaloja- ja mehua tölkistä
kaksi kiiviä
1/4 teelusikallista spirulinaa
IMG_20180117_082220
8:20
Istuudun autoon, jota ei tarvinnut sulatella yön jäljiltä. Mukana menossa on köyhän naisen kahvin, sillä en vieläkään omista termosmukia. 
Rakastan aamulla ajamista, sillä aamuradiot ovat ihan lempparijuttuni. Matkaan menee yleensä noin reilu puoli tuntia, mutta tähän aikaan olikin jopa hiukan ruuhkaa. Mikä tarkoittaa sitä, että tapojeni vastaisesti olen myöhässä. Onneksi ryhmätyöporukkani on anteeksiantavaista sorttia. 

9:10
Saavun koululle ja käymme ryhmätyömme suunnittelun kimppuun. 
BeFunky Collage1

13:20
Päivä loppuu kivan aikaisin. Olimme suhteellisen aikaansaavia projektimme kanssa, mikä kyllä lämmitti mieltä. 
Aamuajeluiden lisäksi rakastan tuhottomasti kouluruokailuja. Tänään lautaselle tiensä löysi mustajuurikeitto ja sen kylkeen hiukan salaattia. 
Koulunpenkin kuluttamisen jälkeen suuntaan keulan kohti keskustaa. 
BeFunky Collage2
14:00
Agendana oli hakea uudet siniset perusfarkut, sillä ikäväkseni huomasin tuossa yksi päivä kuluttaneeni vanhat haaroista puhki... Tuntuu, että olen nykyään maailman huonoin shoppaaja. Sovituskopit eivät vain ole mua varten. Pyysin myyjää tiiraamaan istuvuutta, koska en selvästikään enää edes muista, miltä vaatteiden kuuluu näyttää päällä. 
Hikisen sovitusrumban päätteeksi suuntaan hemmottelukaakaolle ennen kotimatkaa. 
IMG_20180117_150359
15:15
Ihailen hetken kotona omaa ahkeruuttani. Farkkujen lisäksi kävin hommaamassa nimittäin itselleni vihdoinkin matkakortin (ihanan värisiä suojia nykyyään tarjolla!) sekä vanhan kunnon kalenterin! Aloin menemään niin sekaisin ajoista ja päivistä, että on pakko jotenkin yrittää sumplia ne samojen kansien väliin oman mielenterveyden vuoksi. 
Akateemisesta kirjakaupasta bongasinkin maailman pelkistetyimmän mustan kalenterin, joka on valmistettu kierrätysmatskusta!
BeFunky Collage4
16:00
Flunssan vuoksi en jaksanut lähteä kävelemään pitkää lenkkiä, joten päätin hoitaa koiranulkoilutuksen helpoimmalla tavalla ikinä: koirapuistossa. Saatiin kyllä olla keskenämme, mutta tunti jaksettiin puistossa puuhailla. Tuo satanut lumi tekee muuten ihmeitä mielelle. Niin valkoista ja valoisaa! 
BeFunky Collage5
17:20
Koska hyvällä energialla jaksaa painaa, suuntasin koiranulkoilutus-session jälkeen vanhempien luokse kylään. Kerkesin suurinpiirtein takin riisua päältä ja käsissäni oli jo uudet, siskoni neulomat sukat sekä uunista tullutta pullaa! Sanalla sanoen, parhautta! 
BeFunky Collage6
IMG_20180117_203112
18:00 -->
Illalla lähti myös testiin ihan superloistava uusi resepti, nimittäin Afrikkalaisvivahteiset lihapullat. Opin taas uusia juttuja, kuten sen, että teräskattila voi toimia myös pataruokien teossa. 
Illan oikeastaan hoitelin koneella juttuja, yrittäen saada selkoa ensi viikkojen aikatauluista radiopodcastien pauhatessa kuulokkeissa. 

Opiskelijaelämämaittaa ihan makoisalta, mutta just nyt olen onnellinen tulevasta viikonlopusta. 

24. marraskuuta 2017

K A U P P A R E I S S U L L A

rakastan viikottaista kauppareissua. Oikeasti. Se on mulle sellaista ihanaa omaa aikaa. Kun saan rauhassa seilailla kärryjen kanssa pitkin käytäviä tarkastellen ja vertaillen eri tuotteita (ja sitten välillä iskee se ahdistus tavaranpaljoudesta). 
Pyöritän aikalailla tämän huushollin ruokapolitiikka, koska olen vaan niin hyvä suunnittelemaan viikon ruoka-ostokset kerralla. Ollaankin täten siirrytty yhden pysähdyksen taktiikkaan, joka tulee huomattavasti halvemmaksi, kuin joka päivä ostoksilla ravaaminen. 
Toisin sanoen, mietitään mitä syötäisiin viikon ajan, ostetaan kerralla kaikki ja käydään vain tarvittaessa täydentämässä jotain perusjuttuja viikon aikana (maito, leipä jne).Tämä on muun muassa auttanut hahmottamaan summaa, jonka käytämme ruokaan kuukaudessa. 

Mitä sitten buddesta lähtee mukaan? 
IMG_1124
IMG_1138
Ensimmäinen sekä omasta mielestäni tärkein osa on hedelmät ja vihannekset eli hevit. Yleisimmin kauppakassista löytyy banaaneja, appelsiineja, sitruunaa, paprikaa ja lehtikaalia. 
Ja koska pupunruoka on välillä kirpaisevan kallista niin hyvä säästö on ostaa satokauden herkkuja sekä fiilistellä tottakai tarjouksia. Näiden mukaan muodostuu meillä ainakin jääkaapin alahylly. 
Ainoat mitkä jäi uupumaan matkasta olivat avokadot ja kiivit... Jäi vähän harmittamaan. 
IMG_1148
Mitä kaapista sitten täytyy aina löytyä? No tietysti kaurahiutaleita aamupuuroa varten! Tällä kerralla nappasin kärryihin testailuun speltti-kuitulisän (nappivalinta) sekä tyypillisen puurolisäkkeen, mustikan kaveriksi Goji-marjoja (toimii myös smoothieissa).  
IMG_1145
Okei, ja kaikki vegaanit laittaa silmät kiinni seuraavan lauseen ajaksi. Tykkään tosi paljon punaisesta lihasta... Siis jopa sairalloisen paljon. Aikoinaan kassatyöläisenä saatoin saada outoja mielihaluja esimerkiksi raa'asta jauhelihasta..?! 
Pidetään viikon aikana myös kasvispäiviä, mutta meidän jääkaapista löytyy myös lihaa. 

Paitsi nyt. Mua yksinkertaisesti etoi kaikki lihatuotteet, kun eilen paukkasin marketin läpi. Jopa kinkun osto oli todella vastenmielistä. Ainoa, mitä mukaan lähi loppujen lopuksi kinkun lisäksi, oli tonnikalaa lasagnea varten. Ei ehkä sitten se kaikista eettisin valinta... 
Tonnikalan lisäksi lihaällötyksissäni nappasin kestosuosikkini Kikherne-purkin, jonka lisäksi testiin menevät mustapavut. Ehkä ne voisi heittää jonkun pastan sekaan? 
IMG_1158
Viikonloppuherkkujen kohdalla tein tälläkertaa poikkeuksen, sillä jätin suosikkisipsit hyllyyn ja valkkasin tilalle suklaapähkinöitä sekä Cocovin mintturaakasuklaata. N A M I ! 

Mitkä on teidän ehdottomia "aina lähtee mukaan"- ruokajuttuja? 

21. marraskuuta 2017

ÄLÄ ANNA MARRASKUUN MASENTAA

Olen lukenut monen monta postausta siitä, miten "marraskuu masentaa", "näin selviydyt kaamoksesta" ja "masentava pimeys, miten päästä yli". 
Joka vuosi se kesä loppuu ja tilalle tulee talvi. Yhtäkkiä on pimeää kun aamulla herää ja kappas, kun töistä lähtee niin silloinkin on pimeää. Vanha kaava toistuu vuodesta toiseen ja aina se silti jaksa yllättää. 

Itselläni vanhat tutut oireet alkoivat nostella päätään noin kuukausi sitten. Ensin katoaa ruokahalu. Ei pysty yhtäkkiä syömään mitään, eikä tee oikeastaan mieli. Taas olen siinä pisteessä, että jää helposti se toinen lämmin ruoka syömättä, vaikka vielä kuukausi sitten olisin vetänyt samassa tilanteessa klassisen nälkäkiukkuraivarin. 
Mutta pahinta ovat katkeilevat yöunet, levottomat yöt ja aamuinen väsymys. Pelkään unettomuutta ja sen mukana tulevaa ahdistusta ihan hirveästi ja mulle hyvin nukuttu yö on sama asia kuin päivittäin suklaa-annos addiktille. 
Ja kun näistä valitin yksi päivä töissä, tokaisi esimies vain suoraan että kaamos-oireethan ne siinä. 
IMG_1098
Ja maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä. Ne jotka uskovat siihen, että jatkuva pimeys vaikuttaa aivotoimintaan ja yleisvireyteen. Ja sitten on niitä, jotka kuittaavat tämän huuhaaksi. 
Minä kuulun aikalailla siihen ensimmäiseen. Joka vuosi sama virsi. Kevään ja auringon tullessa taas esiin, tunnen kuinka energia virtaa takaisin kroppaan ja olo on kevyt, kuin olisi riisunut painavan talvitakin hartioilta (joka pitää myös paikkansa). 
Joka talvi olo menee voimattomaksi, väsyneeksi ja alakuloiseksi. Ja niin muuten tapahtuu monelle muullekin suomalaiselle, sanokaa minun sanoneen.  
Kuulun siihen ihmisryhmään, joka mieluummin omistaisi toisen asunnon jostain, jossa aurinko ei koskaan laske. Sinne olisi kiva karata aina loskan tullen. Mutta koska elämä on ikuista ilon ja surun tasapainottelua, niin kai se pimeys ja ankeus pitää vain kohdata D-vitamiini-purkin turvin.
IMG_1113
IMG_1114
Ja kyllä, olen nyt useammin kuin kerran päivässä saanut itseni kiinni huokailemasta haikeana Instagram-feedilleni, joka pursuaa rantakuvia, kimmeltäviä meriä ja hymyileviä, ruskettuneita ihmisiä joogaamassa siellä edellä mainitulla rannalla. 
Ja sitten on meikäläinen, jonka ainoa päivittäinen valonlähde on kirkasvalolamppu. 
Hetkittäin on vähän sellainen olo, että anteeksi nyt vain, onko tämä sitten ihan reilua? Minäkin haluan istua rantavedessä halkaistu kookospähkinä kädessä (vaikken edes tykkää kookoksesta), mutta sen sijaan tarvon äidiltäni lainatuissa kumisaappaissa mutaisessa metsässä tai vastavuoroisesti makaan sängyssä niin kauan, että tulee valoisaa (mikä tarkoittaa about kello puoli kymmentä, mutta näinä pilvisinä päivinä on vähän vaikea sanoa, kun ei tule koskaan valoisaa). 
Ja se oma Instagramkin menee utuisen harmahtavaksi, ihan kuin se valo ja ilo katoaisi oikeasti ihan kokonaan elämästä.  
Tasan ei mene onnen lahjat. 
IMG_1119
Mutta koska elämä on aika paljon mukavampaa hyvällä mielellä, olen yrittänyt tsempata näiden ajatuksien kanssa. Aina se ei onnistu, mutta hei, olisipa ankeaa jos heti osaisi kaiken kuin vettä vain. 
En oel vielä kehittänyt täydellistä asetta kaamosväsymystä vastaan, joten kokeilemisen arvoisia vinkkejä otetaan vastaan. D-vitamiinit ovat vielä ostamatta, mutta kirkasvalolamppu on jo päivittäisessä käytössä. Ja vaikka sen vaikutus olisikin lumetyyppinen, niin kaikkea pitää kokeilla. 
Vitamiinit ovat tärkeässä roolissa, samoin monipuolinen ruokavalio, varsinkin kun sitä ruokahalua ei joka päivä ole. Herkutellakin täytyy muistaa, mutta olen yrittänyt pitää sokerin määrän mahdollisimman vähäisenä, koska se nyt ei mihinkään väsymykseen oikeasti auta. 

Tärkein kaikista on varmastikin se oma asenne, niinkuin monessa muussakin asiassa. Jos annan pimeyden ja sängyn houkutella joka aamu pysymään vällyjen välissä, ei mistään tule mitään. Vaikka takapihalla ei olekaan surffaajan unelmaa vaan lähinnä suokalastajan ihmemaa, niin try to make best of it. Suomi on harmauden luvattu maa, mutta on siinä omassa arjessa niin paljon ihaniakin asioita, jotka auttavat jaksamaan hiirenkorvien ja leskenlehtien äärelle. 
Autetaan toinen toistamme ja selätetään tämä pimeä kausi yhdessä! 

6. marraskuuta 2017

L U O N N O L L I S U U D E S T A

Hello. 
It's me. 

Pidin taas vähän motivaatiotaukoa tästä bloggaamisesta, mutta täällä ollaan. Yleensä jos on paljon kivoja juttuja tiedossa, olisin kipin kapin postailemassa niistä täällä, mutta nykyisin tykkään panostaa myös IRL-elämääni, mikä on ehkä ihan tervettä? 

Mutta uusi viikko, uudet kujeet. Mitä teille kuuluu? 
Itsehän olen tehokkaasti tehnyt töitä, paitsi viimeiset viisi päivää. On ollut Halloweenpippaloa, koutuluspäiviä, miitinkejä ja sun muita. Huomenna olisi tarkoitus hilpaista Sosiaalialan pääsykokeeseen. 

Mutta peruskuulumiset eivät olleet se, mistä halusin tulla höpisemään. Otsikko ja alla oleva kuva saattavat kertoa jo jotain. Sillä tänään puhutaan meikittömyydestä. 
IMG_0868
Olen meinaa päässyt äärettömän mukavaan tilaan omassa päässäni. Tykkään paljaasta naamastani enemmän kuin pakkeloidusta. Härregud! Mitä tämä on? Olen kuitenkin entinen blendaamattoman smokey-eye:n rakastaja, ikuinen kulmakarvapiirtäjä ja sitä rataa. 
Nykyisin tuntuu niin paljon kevyemmältä jättää meikkipussi rauhaan ja olla vain. 

I’ve worked hard to feel beautiful in my natural skin. Personally, I don’t ever want to depend on makeup to feel beautiful.    - Lupita Nyong'o 

Älkää käsittäkö väärin, sillä tykkään edelleen meikata ja suurimmaksi osaksi liikun töissä "siistityllä" naamalla. Mutta mitä enemmän luotan au natural-lookiin, sitä itsevarmemmaksi olen tullut (ja sitä vakuuttuneemmaksi, että meikkifirmojen markkinointi ei auta meitä hyväksymään omia itsejämme, hehee). 
En ole koskaan kokenut meikkaamista mitenkään pakkona. Ja tottakai, meikkaan vain itseäni varten. Mutta oma itseni on tullut sen verran rennommaksi mitä ulkonäköön tulee, että egoni antaa minun lähteä vaikkapa sinne työpaikalle ilman ripsiväriä. 
IMG_0879
Jotenkin se oma luonnollisuus saattaa joskus unohtua sinne pakkelin alle, eikä meikeistä kuurattu nassu kaikkine punottavine yksityiskohtineen ole ehkä se jokaisen lempparijuttu. 
Mutta sen sijaan, että nyrpistäisit nenää silmäpusseille, suurille ihohuokosille sekä harvoille kulmillesi, koitappa katsoa itseäsi sallivammilla silmillä. 
Mieti niitä ihania puolia, älä kuluta energiaasi "epäkohtiisi". Itse tykkään silmistäni sekä suhteellisen hyvästä ihostani. Harrastan nykyään ihan itseni tuijottamista peilistä että kehumista, jotta oppisin arvostamaan sitä, mitä sieltä katsoo takaisin. Koska se ei ole mikään suohirviö, päinvastoin! 

My main beauty tip is don't say that negative thing when you look in the mirror. It just isn't healthy…That lack of beating up on ourselves — that's my new mantra. Happiness is the best makeup; a smile is better than any lipstick you'll put on. - Drew Barrymore

Luomunassulla kulkeminen on muutenkin ollut tapetilla sen jälkeen, kun muun muassa Alicia Keys lopetti meikin käytön. Ihan niin syvään päätyyn en ajatellut heittäytyä, koska edelleenkin tykkään meikkileikeistä ja söpöistä luomiväripaleteista. Ymmärrän myös täysin sen, että aknesta kärsivälle kunnon meikkivoide voi olla oman itsetunnon pelastus. Ja sekin on ihan okei! 
Mutta mielestäni yhä ulkonäkökeskeisemmässä yhteiskunnassamme olisi tärkeää liputtaa myös luonnollisuuden puolesta, joka aina unohtuu tässä contour-palettien ja Instagram-kuvien photoshoppaamisen luvatussa ihmemaassa. 
IMG_0871
Mitä nyt tässä sitten yritän sanoa? 

Whether I'm wearing lots of makeup or no makeup, I'm always the same person inside. - Lady Gaga'

Ehkä jotain yllämainitun tyyppistä. Meikillä tai ilman, ole aina oma itsesi. Älä tee mitään vain sosiaalisen paineen tai muiden miellyttämisen vuoksi. Jokainen ihminen on omalla tavallaan kaunis (klisee, tiedän) ja meidän tulisi arvostaa kaikenlaisia kasvoja. Mutta sen voisi aloittaa sieltä omasta kylppärin peilistä. Älä koskaan sano "En kehtaa mennä paikkaan X ilman meikkiä". Roskiin sellaiset lauseet. Voit mennä vaikka punaiselle matolle ilman meikkiä, kiitos Alicia Keysin. Voit julkaista meikittömän selfienkin, kiitos Anni Hautalan. Ei tunnu missään! 

Mikä auttoi mua rakastamaan omaa luonnollista naamaani? 
No, Z on ollut tässäkin keitossa mukana. Hän nimittäin kehuu mua kauniiksi olin sitten täpötäydessä tällingissä tai saunanhikisenäraikkaana. 
Eli oikeastaan tämänkin päivän opetuksena on löytää ympäille ihmisiä, jotka tykkäävät susta just sinuna. 
Mutta kaikki itsensä hyväksymiseen liittyvät tekijät lähtevät aina sisältä päin. On ihan tervettä kutsua itseään kauniiksi. Plus, elämä on paljon helpompaa kun voi nauttia omasta ulkonäöstään niin meikillä, että ilman. 

Ihanaa maanantaita kaikki!

23. lokakuuta 2017

MAANANTAIMASENNUKSEN SELÄTTÄMINEN

Puhelimen herätys särähtää soimaan ja samalla sekunnilla tekee mieli paiskata se seinää päin. Silmäluomet ovat raskaat ja peitto tekisi mieli vetää korviin. Valitettavasti, koska useimmiten maanantaina kutsuvat velvollisuudet ja työt, sitä ei voi jäädä laiskottelemaan vällyjen väliin. Raahaudut vessaan, jääkaapille, suihkuun ja koko päivä on oikeastaan tuhoon tuomittu vain siksi, että maanantai. Viikonloppu siintää taas kaukana viiden päivän päässä. 

Maanantai on monelle sellainen mörkö, syystä tai toisesta. Jos teet normaalin ihmisen tavallista työpäivää, ovat viikonloput usein vapaat ja pyhitetty sille kaikelle, mitä et viikolla kerkeä tekemään. Arki on täynnä töitä, vastuuta ja kaikkea mikä saattaa kuulostaa äkkiseltään supertylsältä ja maanantai valitettavasti on tämän kaiken ruumiillistuma. 

MUTTA. Niinkin moneen asiaan vaikuttaa oma asenne ja niin vaikuttaa myös tähän päivään, jota usein kiroaa päässään. Maanantain voi muuttaa maistuvammaksi pienillä asioilla ja yksi niistä on juurikin tuo yllä mainittu asenne. 

Itse olen aina ollut varsinainen maananatiheitteri, vaikka vuorotyöläisenä se ei ole koskaan tarkoittanut automaattisesti esimerkiksi töitä. Jotenkin yhteiskunta on vain maalannut juuri tämän päivän seinille piruja. Ajattelin siksikin tulla jakamaan teille omia vinkkejä maanantaimasennuksen selättämiseen. Jos joku muu päivä, kuten vaikka torstai on sinulle se kynnyksistä korkein, niin korvaa sana maanantai sitten sillä. 
IMG_0789
Kofeiiniakaan ei kannata unohtaa, tuplaespresso pistääkin muuten ajatukset liikkumaan!
First of all, tee päivästäsi mahdollisimman helppo! Viikonlopuissa mua viehättää se, että aamulla ei ole mihinkään kiire. Kahvin voi hörppiä omiin ajatuksiin uponneena ja aamupalan voi nauttia vaikka suosikkisarjan ääressä. 
Arki ei ole yhtä kuin kiire. Olisiko sinulla mahdollista herätä vaikka tunti aikaisemmin? Tai edes puoli tuntia? Sillä voitat itsellesi jo lisää minä-aikaa. Tuntuuko viideltä herääminen kuitenkin liian ylivoimaiselta? Silloin toki kannattaa antaa armoa ja nukkua sen verran kuin voit. 

Tee sunnuntaina valmiiksi kaikki, mitä vain pystyt. Miltä kuulostaisi valmis tuorepuuro, jonka voi vain hotkia naamaan? Tai päivän ruoka valmiiksi tehtynä, jota voit napata lounaaksi töihin mukaan?
Itsellä helpottaa esimerkiksi keittiön perusteellinen siivous sunnuntaina. Ei tarvitse heti ensimmäisenä tuijottaa maanantai-aamuna tiskejä tai kahvitahroja. Piristää kummasti... 
IMG_0762
Viikonlopun rytmi saattaa olla yleisesti hiukan myöhempi kuin arkena, joten maanantain vaikein koettelemus on yleensä se vanha tuttu väsymys. Koiran kanssa on tullut huomattua, että lyhytkin aamulenkki piristää paremmin kuin kuppi kahvia. Jos olet herännyt sen puolisen tuntia aikaisemmin, voit hyvin käyttää ylimääräisen ajan vaikka 15 minuutin happihyppelyyn. Kannattaa ainakin kokeilla! 
Toinen mahdollisesti toimiva ase väsymystä (ja pimeyttä) vastaan on kirkasvalolamppu! Sen loisteessa kun paistattelee aamupalan ajan, voi omia aivojaan huijata olevansa pirteämpi. 
IMG_0801
Maanantain tehosmoothie
omena / kaksi kiiviä / kaksi desiä puolukoita / inkivääriä /vettä

Aamuihin kannattaa satsata muutenkin kuin vain maanantaisin. Syö tukeva aamupala, jolla jaksat seuraavaan ruokaan! 

Itse ainakin jätän hyvällä omatunnolla maanantailta pois pakolliset siivoamiset ja pyykkäämiset. Ne voi tehdä tiistainakin (tai silloin kun on vapaata). Tänään keskityin kivaan työpäivään, joka oli itse asiassa ohi todella nopsaa! Oli tarkoitus hoitaa ruokaostokset tänään. Mutta tiedättekö mitä, en todellakaan jaksanut lähteä kauppaan ruuhka-aikaan. Menen sinnekin vasta huomenna aamulla! Keskityin nyt duunipäivän jälkeen ensin juttelemaan kunnolla miehen kanssa keittiön pöydän ääressä. Joogasin hiukan, otin kuuman suihkun ja tein tuossa ohimennen pienen kasvohen tehopuhdistuksenkin. Tadaa, ei stressiä, ei kiirettä. Se on se kaiken avain! (Okei, meillä ei ole lapsia, joten ruuhka-vuosia viettävällä saattaa olla erilaiset tarpeet kuin meillä, mutta kaikkea yllämainittua voi soveltaa omaan arkeensa). 

Eli toisin sanoen, kaiken mitä pitäisi tehdä maanantaina, voi siirtää muille päiville. Viikon aloituksen ei tarvitse olla paikasta toiseen juoksemista. Anna itsellesi armoa ja muista ne kaikki ihanat pienet asiat, joista saat voimaa. Kirjoita vaikka maanantaisin ylös, mitä haluaisit kuluvalla viikolla puuhailla. 

Ja hei, jos tämä päivä on kaikesta yrityksesä huolimatta kamala, niin mitä sitten! Onpahan kuusi hyvää päivää jäljellä! 
Ihanaa viikon alkua!

20. lokakuuta 2017

YOGA EVERY DAMN DAY - MITÄ OLEN SAANUT JOOGASTA IRTI

Nyt vihdoin pääsen postauksen kimppuun, jota olen mielessäni väsännyt jo kauan. Jos minua on yhtään seurannut somessa niin tietää, että innostuin joogasta noin puolisentoista kuukautta takaperin. Osallistuin silloin #yogagirlchallenge-joogahaasteeseen, jonka tarkoituksena oli joogata joka päivä. Ja sille tielle jäätiin. 
Toki jos rehellisiä ollaan, on tässä viimeisen parin viikon aikana ollut pari päivää, jolloin joogat ovat jäänet enemmänkin syvähengittelyksi suihkussa, mutta se ei ole se pointti. Pointti on se, että olen vihdoin löytänyt jotain, joka rauhoittaa mut. Jotain, josta saan voimaa ja energiaa. Mikä parasta, jotain mikä liikuttaa tätä kropan ruhoa! Kukapa olisi uskonut?? 

Koska elin (oikeasti) köyhää elämää vielä kuukausi sitten, mun joogatuntini tapahtuivat olohuoneessa tv:n edessä, Youtubesta opiskellen. Ja se on toiminut mulla. Ei paineita, ei ylimääräisiä häiriötekijöitä (ellei Yoddea lasketa) ja saan itse valita aikani! Hirveän kätevää. Pikkuhiljaa olen alkanut hiffata, että miten kroppa toimii ja miten sitä kannattaa liikutella. 
Siksi ajattelin teille listata miten jooga on vaikuttanut elämääni. 
IMG_20171019_103905
KROPPA

Ensinnäkin reilussa kuukaudessa jo on kerennyt tapahtumaan niin selviä muutoksia, ettei sitä meinaa uskoa todeksi! 
Kehoni venyy aivan eri tavalla kuin koskaan ennen. En ole koskaan saanut eteentaivutuksessa käsiä maahan, mutta nyt se jokapäiväistä. Lihakset pysyvät paremmin menossa mukana, eivätkä kädet vapise heti lankku-asentoon päästessä. 
Kroppa on timmiytynyt paljonkin. Päivittäinen turvotukseni on kadonnut hei, mullahan on yhtäkkiä vatsalihaksetkin! Missä ne ovat olleet nämä kaikki vuodet? 

Toki tämä yhtäkkinen liikkuvuuden lisääntyminen on ollut vähän shokki, eikä jumejakaan ole päästy karkuun. Ensi kuussa voisi harkita jonkinlaiseen hierontaan vääntäytymistä, ihan kirjaimellisesti. 
IMG_0761
R U O K A V A L I O 

On melkein sanomattakin selvää, että heti kun ottaa yhdenkin askeleen kohti terveellistä elämää, niin siitä helposti syntyy eräänlainen domino-ilmiö. Olen syönyt paljon kevyemmin viime viikkoina. Paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Lihan käyttö on vähentynyt huomattavasti, mutta sitä syödessä pöydässä pitää olla kunnon punainen pihvi! 
Uusin suosikkiruoka-aine on ehdottomasti tölkistä tulevat kik-herneet, jotka voi kaataa suoraan salaatin sekaan! Superkätevä ja helppo proteiinin lähde. 

Ei musta koskaan mitään kasvis-intoilijaa saa, koska let's face the reality. Hampparit ja ranskalaiset ovat elämä. Herkkuja en todellakaan ole jättänyt, päinvastoin. Tuntuu, että olen vetänyt enemmän sipsejä tämän kuukauden aikana kuin yhteensä kuluneen vuoden aikana (keho vaatii sen, mitä se tarvitsee , eikö?). Mutta mättöruokaa vetäessä olen huomannut saavani ihan fyysisiä oireita, joka saattaa olla joko psykologinen juttu tai sitten vain fakta siitä, että vatsani ei siedä rasvaa ja suolaa kaikkien niiden vihannesannosten jälkeen. Sinänsähän tämä toimii kyllä hyvänä motivaattorina! 
Mutta ruokavalioon toimii mielestäni sanat kohtuudella kaikkea. Jos suurimmaksi osaksi ajasta syön hyvin, eiviikonlopun skumppajumpat ja satunnainen sipsien rouskuttaminen elämää tai kehoa kaada ojasta allikkoon. 
IMG_20171004_125822
K E H O N K U V A 

Viime syksyn ikävämpi kausi aiheutti sen, että tuli syötyä TODELLA huonosti. Se myöskin näkyi kropassa. Jokapäiväinen leipämme vaihtui jokapäiväiseen turvotukseen ja pahoinvointiin. Olo oli kuin ilmapallolla ja se, mitä peilistä näkyi ei todellakaan omasta mielestäni ollut silmiä hivelevää. Haukuin mielessäni omaa vartaloani, mikä on oikeasti ihan kamala teko. Haukkuisitko ystäväsi vartaloa ikinä rumaksi? Miksi siis tekisit niin itsellesi? 
Liikunnalla on suotuisia vaikutuksia ihan yleisestikin, mutta mitä enemmän olen alkanut venyä, taipua ja vahvistua, sitä enemmän olen alkanut kiittää kehoani. Se tekee juuri niinkuin haluan. Se pystyy ihmeellisiin suorituksiin! 
Nykyään kun katson itseäni peilistä, ihailen itseäni. Näytän mielestäni hyvältä! Ja onko oikeasti tapahtunut suurta muutosta? Ei. Ehkä pari hassua kiloa lähtenyt turvotuksen myötä, mutta kaikki muu on aikalailla ennallaan. 
Tätä haluaisin niin toitottaa kaikille muillekin. Olette ihania, hyväksykää itsenne! 
IMG_0742
M I E L I A L A 

Tämän myöskin allekirjoittaa rakas mies, joka kanssani jakaa tämän talouden. Jooga on tehnyt ihmeitä mun hermoille. Krooninen stressaaminen, ei ole näkynyt? Keittiön lattialla väsymyksen itkeminen, not anymore! 
En tiedä johtuuko se ylipäätään terveellisemmistä valinnoista, liikunnasta vai joogan rauhoittavasta vaikutuksesta, mutta en koe olevani sama ihminen laisinkaan, kuin vuosi sitten. Olo on paljon positiivisempi ja avarampi. Näen asiat ihan eri tavalla. Iloa saattaa aiheuttaa niin kaunis sateenkaari taivaalla kuin joku ihanan, ohimenevä ihmiskohtaaminen. Yhtäkkiä on alkanut tuntu, että joka päivä tapahtuu jotain ihanaa ja ihmeellistä! Eikö kuulostakin kliseiseltä ituhippeilyltä... 
Tämä on pelottavan ihana olotila. Kun jättää stressaamisen, masentelun ja yleisen negistelyn ja korvaa sen syvään hengittämisellä ja positiivisyydellä, niin johan alkaa pyyhkiä. Elämä heittelee sitruunoiden sijaan mun eteeni Fazerin suklaakonvehteja, ainakin siltä se tuntuu! 
IMG_20171015_100609
Siinä aika hyvin tiivistettynä sanaoksennukseksi, millainen olo mulla on nyt. Tämän viikon joogailut ovat jääneet vähemmälle pitkien työpäivien vuoksi. Tuleva vapaa viikonloppu kuitenkin sisältää niin paljon aikaa, että kerkeän suomaan sieltä osan itselleni. 
Ah, elämä on supermaittavaa tällä hetkellä. Ja sitä haluan jakaa teille enemmän täällä! Olen hirveästi viime aikoina miettinyt, mihin suuntaan haluaisin bloggaamista viedä. Se on edelleen hautumassa. 

Mutta tosiaan, pahoittelen radiohiljaisuutta, mutta vapaat hetket ovat menneet muihin asioihin. Sanottakoon, että sain eilen sähköpostiini kilahduksen, joka meinasi sitä, että minut kutsuttiin Metropolian pääsykokeeseen! Kyllä, mulla on vielä mahdollisuus päästä opiskelemaan!! 
Juhlikaamme sitä. 

Ihanaa viikonloppau kaikille!