J O U L U K A L E N T E R I / LUUKKU 1

Miltä kuulostaisi joulukalenteri, jossa pohditaan joulun merkitystä, jaetaan reseptejä, puhutaan henkeviä ja vinkkaillaan joululahjaideoita? 

Noniin, klikkasit sitten oikeaan osoitteeseen! 

Sillä pyörittelin päässäni ajatusta blogijoulukalenterista ja päivittäisistä postauksista. Innostuin. Niin kuin aina käy, olen helposti innostuvaa sorttia... 

Haluan tehdä tästä kalenterista oman näköiseni, joten aihepiirit liippaavat läheltä jouluhenkeä, mutta sisältävät muitakin teemoja. 

Mikä on sitten joulukuun ensimmäisen päivän teema? 

Joulusiivous a.k.a turhan tavaran karsiminen

(Voiko koira enää yhtään masentuneemmalta näyttää...?)

Vastahan olin Hietsun torilla myymässä vanhoja vaatteitani pois. Miten mulla sitten on taas tätä ylimääräistä tavaraa? 

Huomasin havahtuneeni siihen, että kaappien nurkista pursuavat eriparisukat, rikkinäiset alusvaatteet sekä tavaraa, jota en vain enää käytä! Löysin siivouskaapista jopa kaksi ikkunanpesintä, JOISTA TOINEN OLI VIELÄ PAKETISSA! 

Totesin sitten vain, että nyt saa riittää. On aika oikeasti karsia turhat tavarat kiertoon.

Ongelmanihan ei ole sinänsä ollut viimeaikainen ostelu ja shoppailumania. Ehei. Olen vain ihan järkyttävän huono heittämään pois. Tiedätkö sen ajatuksen, joka kumpuaa päähän tavaraa pidellessä käsissäsi? Se "saatan tarvita tätä valokuvakehystä vielä joskus", vaikka kyseinen kehys on ollut viimeksi hyllyssä silloin, kun asuin vielä vanhempieni tykönä. 

Jep, olen juuri se henkilö. Takerrun kaikkeen maalliseen omaisuuteeni siinä toivossa, että saatan joskus vielä käyttää tätäkin miesten hiusleikkuria, vaikka sitä on kokeiltu vain kerran katastrofaalisin lopputuloksin. Ja totuushan on se, että mitä ei ole kaivettu laatikoiden syvyyksistä ihmisten ilmoille viimeiseen kahteen vuoteen, sitä ei myöskään tarvitse. 

Otin itseäni niskasta kiinni ja varasin ensi viikolle kirpparipöydän, jonne voin roudata muiden iloksi elokuvat, joita en kuitenkaan katso enää uudelleen. Joulukoristeitakin oli kahden ihmisen taloudesta, sikin sokin sotkuisessa laatikossa. 

En ymmärrä, miksi materiaan takertuminen on niin kamalan helppoa. Sitä tulee haalittua kaikkea ihmeellistä ja tarpeetonta, mikä sitten loppujen lopuksi vain kiusaa olemuksellaan kaappien perukoilla. Elämä tuntuu huomattavan mukavammalta, kun tietää kaikelle löytyvän aika ja paikka. 

Ongelma ei myöskään ole se, että ihmiset haalivat itselleen kotiinsa kasoittain kaikkea turhaa.

Luin jo vuosi takaperin Helsingin sanomista artikkelin, jossa ääneen pääsi kierrätyskeskuksen henkilökunta. 

Meidän ongelma on nimittäin se, että saatamme kyllä osata heittää pois kaiken itselle käyttämättömäksi jääneen, mutta siihen tilalle ostamme taas uutta. Ikään kuin tavaran kierrätyksellä oikeutettaisiin sen uuden samanalaisen hankkiminen tilalle. Siitä syntyy oikea oaravanpöyrä. Me hukutaan tavaraan jo valmiiksi. Ja tämä ihan hiukan ahdistaa mua. 

Mutta tähän kaikkeen voi vaikuttaa omalla tekemisellä ja ostokäyttäytymisellä. En minäkään tässä ole mikään täydellinen, sillä aina sitä retkahtaa johonkin. Mutta pieniä, tietoisia päätöksiä tekemällä voi kantaa itse vastuuta. Ja kyllä, saat ostaa joululahjoja, en minä sillä. Mutta mietitään yhdessä kuluvan kuukauden aikana lahjaideoita, jotka eivät jäisi tyhjänpanttina komeroon. 

Miksi siis itse haluan eroon turhasta materiasta? 

Haluan enemmän tilaa kaikelle muulle. Kirkkaammille ajatuksille esimerkiksi. Hehee. Joku saattaa tarvita meille ylimääräisiä joulukoristeita tai vaatteita. Miksi mä pitäisin niitä täällä, kun en itse niitä käytä mihinkään? 

En myöskään halua ostaa uutta tilalle. Toki, esimerkiksi juurikin noita joulukoristeita läpikäydessä kävi ajatus mielessä, että heitänkö nämä kaikki kierrätykseen ja ostetaan uudet tilalle. Mutta syntyykö mun joulu uuden karheista joulupalloista? Vai siitä, että saan kantaa ne viime joulunakin käytetyt joulukoristeet varastosta kuuseen ripustettavaksi ja tuntea samalla menneiden joulujen fiiliksen? 

No, tällainen ihan kevyt aihe näin aluksi. Apua... Mihin jäi se joulufiiliksen ja vilkkuvalojen hehkutus! Mutta mun joulukuu alkaa todellakin joulusiivouksen ensi asteella, turhan tavaran kiertoon laittamisella. Mitä teidän joulukuun ensimmäiseen päivään kuuluu?