SATURDAY THROUGH MY PHONE

Näitä päivä kanssani- postauksia on hirveän kiva tehdä. Helpoiten se käy puhelimen kautta, jota nyt muutenkin tulee kannettua koko ajan mukana. 

Lauantai oli otollinen päivä kuvien napsimiselle, sillä tekemistä riitti aamusta iltaan! Meikäläisen viikonloppu oli meinaa kokonaan vapaa! Vapaat viikonloput ovat vuorotyössä yleensä vain satunnaista herkkua, mutta viime aikoina niitä on omilla työvuorolistoilla ollut aika mukavasti. 

Päivä alkoi heräämällä siinä 8-9 maissa makeasti auringon valoon, mitä ei turhan paljon ole viime päivinä näkynyt. Siinä sitten suihkun kautta aamupalaa nassuun ja pienelle lenkille Yodden kanssa. 

Lenkistä ei alkuunkaan meinannut tulla mitään ja se ei johtunut koirasta vaan minusta. Yöpakkaset olivat maalanneet maiseman huurteisen valkoiseksi ja syysväreissä hehkuvat puut kimaltelivat auringon valossa kuin timantit konsanaan. Kylmästä ilmasta huolimatta pysähtelin jatkuvasti ihmettelemään tätä winter wonderlandia. 

Ja koska mittari näytti hädin tuskin viittä astetta, päätin suosiolla jättää nahkarotsin naulaan ja vetäistä untuvatakin päälle. En muistanutkaan miten lämmin se on! 

Painelin juna-asemalle odottelemaan kyytiäni kohti Pasilaa, sillä suuntana olivat vuotuisat I love me-messut! Nämä messut ovat ehdoton syksyn kohokohta. Viime käynnistä oli vierähtänyt jo parisen vuotta, joten voitte kuvitella miten innosta puhkuava Nora sinne suuntasikaan. 

Sovittiin treffit ystäväni kanssa Pasilan asemalla kera hillittömien naurukohtauksien. Kuuma kahvi lämmitti mukavasti kylmyydestä kankeita sormia kun suuntasimme kohti messukeskusta. 

Ja messut eivät todellakaan olleet mikään pettymys! Oli ensinnäkin hauska huomata, miten luonnonkauneus- ja terveys-hifistelylle oli rakennettu paljon tilaa! Oli omaa jooga-aluetta, luonnonkosmetiikka isommilla ständeillä ja erilaisia hoitomuotokokeiluja. Nähtävää oli enemmän kuin tarpeeksi, ihan uupumiseen saakka. 

Ja se ihmismäärä. Ensin oli vaikea edes saada mitään messuista irti, kun kuljimme lampaina ihmismassan seassa. Joka paikkaan oli superpitkät jonot, mikä ei sinänsä haitannut meitä niin paljoa. Suomalaisethan ovat tunnetusti jonottajakansaa! Mutta esimerkiksi ruokaa sai Hesburgerin jonossa odotella puolisen tuntia. Meillä se sujui hysterianomaisessa läpänheitossa ja nauramisessa, kanssaihmisillämme tuskin oli yhtä hauskaa... 

Joka tapauksessa tapahtumaan oli panostettu paljon. Ja vaikka luennot, jotka halusin nähdä menivätkin ohi, pääsimme silti nauttimaan ah, niin ihanasta Pete Parkkosesta. 

Viitisen tuntia tuli messuilla pyörittyä ja sanotaanko näin, että aika rättiä mimmiä sitä oltiin, kun ulos päästiin. Ihmishälinä ja kaiken paljous väsyttää tehokkaasti... 

Junamatka kotiin ei sujunut ihan mutkattomasti, sillä jäimme juuri ennen omaa pysäkkiäni pysähdyksiin puoleksi tunniksi. Syynä olivat radalla leikkivät varhaisnuoret!! Olipahan hyvä tovi selfielle, jossa näkyy messujen glitterbaari-käyntini tulos. Ystäväni totesi minun näyttävän kalalta (joka oli ilmeisesti kohteliaisuus). 

Kotiin päästyäni oli hetki aikaa tankkaustauolle, sillä meillä oli vielä illan deitti-ilta edessä. Päivän smoothiesta löytyi omenaa, kiiviä, puolukkaa ja inkivääriä, eli varsinainen syystehopommi! 

Sitten vain pitkikset jalkaan sekä pipot päähän ja nokka taas kohti Helsinkiä. Illan the suunnitelmana oli hiukan katsastaa Linnanmäen Valokarnevaali-meininkiä. 

Ja siis, oikeastihan menimme tuonne ihan vain vilkkuvan hattaran perässä... Heh! Mutta olipahan jännää. Tuostakaan tapahtumasta ei muuten ihmisiä puuttunut, kirpsakasta säästä huolimatta. Laitteisiin meillä ei ollut tarkoitus mennä, joten kävelimme herkkujemme kanssa alueen ympäri. Valot vilkkuivat ja tuttu riemunkiljuminen peitti alleen vuoristoradan pelottavan narinan. 

Kotiin mentiin mitenkäs muuten kuin mäkkärin kautta. Kotisohva ja kuuma suihku olivat aika kutsuvia juttuja kaiken menon ja meiningin jälkeen. Ja yö tuli nukuttua sikeämmin kuin pitkään aikaan! Lauantai oli ihana! 

Ei sillä, etteikö tämä sunnuntaikin olisi ollut mainio ison brunssin, Netflixin sekä synttärikakkukahvien kanssa. Pian heittäydyn jälleen sille tutulle ja turvalliselle sohvalle ja vastaanotan luvatun jalkahieronnan. AH! 

Mitä tykkäsitte messuista, jos sinne eksyitte? Pääsikö kukaan tapaamaan Jeffree Staria?