"Se alkaa pitkästä työpäivästä. Ei ehkä ole kerennyt syömään kunnolla, siitä potee huonoa omatuntoa. Työasiat seuraavat kotiin. Mitä meilejä pitikään lähettää ja kenelle? Niin, unohdin ne pari muutakin juttua. Nyt ihmiset on kauhean pettyneitä muhun. Missä vaiheessa muistan tehdä ne huomenna?
Pyykkikasa on päässyt valtavaksi. Unohdin aamulla laittaa ne pyörimään, kun tuli muuta. Missä vaiheessa ne nyt pesee, kun pitäisi käyttää koira, että itekin saisi liikuntaa. Niin, ja se ruoka. Piti laittaa jotain terveellistä, mutta ei ehdi taaskaan. Siivoa, siivoa, siivoa. Kämppä näyttää ihan läävältä. Unohdin käydä kaupassa. Pitäisi suunnitella lista ensi viikon ruuista. Niin, mitä pitikiään muistaa huomiseksi?"
Ja tästä on kaaos tehty. Tai toisin sanoen, stressaantunut mieli. Kun pienet arkiset asiat alkaa kaatua niskaan. Kiire on joka paikkaan. Suurin toiveeni on, että vuorokaudessa olisi 30 tuntia, jotta joskus kerkisi katsomaan Netflixiäkin. Tai lakkaamaan kynnet. Mutta ei pysty. Pää on koko ajan hetkeä edelle. Mitä pitikään tehdä nyt, mitä eilen, entä huomenna? Kaikki ahdistaa, kun ei menekään niinkuin pitäisi. Loppujen lopuksi ajatus on pelkkää muussia ja lamaannus iskee. Istun pöydän ääressä ja selaan Facebookia, jotta saan omasta päästäni taukoa.
Työt seuraa sänkyyn, kun yritän miettiä mikä on jäänyt tekemättä. Tukka lähtee päästä ja siinäpä mukava stressinaihe lisää, minähän kaljuunnun!
Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Monet tutkijat uskovat, että miltei mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos voi vaikuttaa yksilöön stressaavasti. Mikään ärsyke ei sinänsä stressaa, vaan reaktio riippuu paljon yksilön vastustus- ja sietokyvystä, erityisesti näkökulmista ja asenteista. Filosofi Epiktetos sanoi: "Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä."
Näin sanoo terveyskirjasto.fi. Stressiä voi aiheuttaa niin työt, ihmissuhteet, kiire sekä elämänmuutokset.
Itse olen keittiöpsykologialla diagnosoinut itseni krooniseksi stressaajaksi. Kyse ei ole pienestä työstressistä tai elämänmuutoksiin liittyvästä kipuilusta.
Stressaan kaikesta.
Olen luonteeltani tosi herkkä, joten otan ihmissuhteissa hirveästi itseeni. Koen toisten tunteet itse vahvasti, jolloin helposti stressaan toisen fiiliksiä. Stressaan pitkiä työpäiviä ja sitä, ettei aikaa riitä koiralle tai kavereille. Stressaan rahaa. Stressaan elämäntapojani, sitä etten aina kerkeä syödä lautasmallin mukaan tai liikkumaan. Stressaan saanko tarpeeksi unta. Stressaan siivoamista ja kotia. Kun sisustus ei ole vielä mieleinen enkä jaksa tarttua imurinvarteen. Kun en jaksa pyykätä yhtenä päivänä ja vaatekasa on tuplaantunut seuraavaksi päiväksi.
Stressaaminen on raskasta ja syö pahasti energiaa. Stressi kiristää ohimoita ja saa voimaan pahoin. Kokemaan hengenahdistusta, jos unohtaa jotain. Olemaan äreä ja kireä. Yhteen mokaan kaatuu koko päivä ja jos siihen liittyy toisia ihmisiä, olen varma, että he vihaavat minua. Sitten stressaan sitä.
Olen paatunut miellyttäjä, ylianalysoija ja ylisuorittaja. Olen itse se, joka vaatii itseltäni liikoja ja supersuorituksia, jokaisessa elämän asiassa. Tämä on outoa, sillä en koe paineiden tulevan mistään muualta, enkä myöskään ole perfektionisti. Tiedän, että parhaansa yrittäminen riittää ja ettei kukaan odota minulta kuuta taivaalta.
Stressi liittyy vahvasti elämäntilanteisiin. Kun on ollut paljon muutoksia, voi olla väsynyt. Silloin kaikki murheet tuntuvat suuremmilta kuin mitä ne ovat. Rankemman ajanjakson jälkeen yleensä saan hillittömän itkukohtauksen, jolla puran kaikki stressintunteet ulos lähimmälle ihmiselle joka kuuntelee. Ei ole terveellistä, ei.
Läheiset ihmettelevät miten voikaan stressata niin paljon. "Miksi sä stressaat" Käyn asiat mielessä läpi ja totean, etten tiedä. Elämä on täydellisen kunnossa, kaikki on hyvin. Mutta se stressi sen pyörittämisestä... Ei pysty nauttimaan hetkestä, kun ajatus pyörii kielteisten juttujen ympärillä. Epäonnistumiset ruokkivat pahaa oloa. Stressi aiheuttaa muistiongelmia, levottomuutta ja ahdistusta, ne taas aiheuttavat stressiä. Lopulta sitä stressaa, koska stressaa.
Mitä stressille voi tehdä?
Puhu! Yhdelle ihmiselle ei voi purkaa kaikkea ahdistusta. Jos stressi pitkittyy ja alkaa haitata elämää, kannattaa kävellä vaikka psykologin vastaanotolle (kaikilla kouluilla on omat koulupsykologinsa, näin esimerkiksi). Tukiverkosto on tärkeä. Myönnä jos tarvitse apua tai hidastusta.
Liiku! Olen itse maailman viimeinen ihminen, joka saa hyvää mieltä liikunnasta. Mutta kun kaikki kaatuu niskaan, reippailu ulkoilmassa voi auttaa mieltä rauhoittumaan. Metsässä samoaminen on parasta terapiaa kiireessä velloville aivoille.
Syö! Tasainen verensokeri ehkäisee kiukkua ja ärsytystä sekä mielialojen heittelyä. Terveellinen ruokavalio ei koskaan ole pahaksi. Roskaruuasta ja alkoholista tulee vain entistä pahempi olo.
Priorisoi! Mitkä ovat elämässä kolme tärkeintä asiaa? Panosta niihin. Omalle tehtävälistalle ei pidä ottaa liikaa tekemistä. Stressaantuneena kannattaa hoitaa lähinnä työ/koulu sekä terveys kuntoon. Muut asiat tulevat sen jälkeen.
Murehdi vähemmän! Helpommin sanottu kuin tehty. Sitä joutuu harjoittelemaan. Kirjoita ylös asiat, jotka stressaavat ja mieti niihin ratkaisut. Tekemättömät asiat kannattaa laittaa myös ylös, silloin et stressaa niiden unohtamista.
Stressaaminen on oravanpyörä, josta on todella vaikea päästä irti. Se saattaa johtaa pahimmillaan masennukseen tai työuupumukseen. En tahdo olla 21 ja burnoutissa. Siksi kirjoitin tämän nyt teille ylös. Myönnän, että minulla on huono puoli. Se on järjetön stressaaminen. Yritän päästä siitä eroon, mutta se on kuin tupakointi. Addiktio.
Teille kaikille, jotka kärsivät samasta, älkää lannistuko! Muistakaa, että elämä on ihanaa, ei lainkaan stressaamisen arvoista. Painojen pudottaminen hartioilta on todella vaikeaa, jos ne on kiinnitetty rautakoukuilla luihin ja ytimiin. Mutta stressin vähentäminen on mahdollista. Varatkaa viikonloppureissu ja tehkää maisemanvaihdos. Älkää jääkö neljän seinän sisälle murehtimaan maailmaa, vaan ulkoilkaa, nauttikaa pienistä asioista ja muistakaa pitää tärkeät ihmiset lähellä (mutta älkää ressatko näistä)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti