Hei, se on viimeisen reissupostauksen aika! En kestä, nämä ovat olleet mukava tapa palata ajassa taaksepäin hauskoihin hetkiin. Reissumme tosiaan päättyi (sateiseen) Hampuriin. Meitä varoiteltiin siitä, että Hampuri olisi tylsä paikka, mutta mitä vielä!
Matkustuspäivämme Kölnistä Hampuriin oli mielettömän ihana. Juna-matka kesti nelisen tuntia, mutta meidän kuuden hengen vaunuloossimme iskeytyi seuraksi saksalainen nainen ja brasilialainen mies. Me juttelimme neljä tuntia putkeen aina matkustelusta politiikkaan, mikä oli superantoisaa. Vaihdoimme vielä keskenämme osoitteita, jotta voisimme lähetellä toisillemme postikortteja tulevilta reissuilta. Pari viikkoa sitten löytyikin jo postilaatikosta vanha kunnon kirje!
Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, hotellien varaaminen viimeiselle viikolle edullisella budjetilla oli haastavaa. Hampurin majoituksemme sijaitsi kirjaimellisesti kaupungin reunalla, mutta pitkiinkin matkoihin tottuu. Hotelli oli huoneistohotellityyppinen, mutta me saimme huoneen omalla kylppärillä, mikä oli kiva! Myöskään respan englannittomuus ei haitannut, sillä elekielellä pärjää yllättävänkin pitkälle.
Ensimmäiseä päivänä/iltana tutkiskelimme lähinnä kaupunkia. Kävimme syömässä Italialaisessa ravintolassa ja vietimme tunnelmallisen tuokion pääaukiolla, jonne oli pystytetty ulkoilma-leffateatteri.
Viimeinen kokonainen päivämme oli harmaan sateinen, mutta emme antaneet sen haitata. Ostimme sateenvarjot ja lähdimme suunnistamaan kohti ystäväni valitsemaa kohdetta, miniatyyrimuseota (jota suosittelen suuuuurella lämmöllä)! Koska museo oli täyteen buukattu päiväsellä, ostimme liput ilta-ajalle, joka jätti meille aikaa tutustua sen hetkiseen kaupunginosaan.
Hampuri meinaan poikkesi arkkitehtuurilta todella paljon Kölnistä. Hampuri oli enemmän karumman puoleinen satamakaupunki, mutta nuo tiilistä rakennetut talot olivat U P E I T A.
Löysimme tiilien keskeltä jonkinlaiset Olut-festarit, joiden läpi päätimme kävellä. Yllättävin hetki oli se, kun pääsimme todistamaan jonkinlaista teatterimomenttia kahden naisen toimesta. He työnsivät lastenvaunuissa vihanneksia ja hedelmiä, jotka esittivät vauvoja! Siinä he ojentelivat ruokavauvoja paikalle kirmanneiden lasten syötettäväksi. Kaiken kaikkiaan tilanne oli hyvinkin absurdi, mutta eihän sitä voinut muuta kuin nauraa.
Katsastimme myös juuri valmistuneen musiikki/oopperatalon, joka on ilmeisesti ollut paikallinen kohahduksen aihe. Rakennus oli hillitön, tiileistä valmistettu tietysti! Ihmiset pääsivät näköalatasanteelle kiikaroimaan ympärille avautuvaa Hampuria.
Hampuri oli kaiken kaikkiaan lämmin kaupunki täynnä tekemistä. Saksa ylipäätään ylitti kaikki odotukseni. En esimerkiksi tiennyt, että eri kaupungeilla on omat oluensa! Mielenkiintoista!
Siinä se nyt oli. Euroopan seikkailu on nyt täysin purettu teillekin ja nyt on aika kääntää katse uusiin seikkailuihin. Seuraavaa matkaa varten täytyy säästellä hieman pidempään, sillä toiveenani olisi lähteä jonnekin kauemmas ensi vuonna... ;)
