J U S S I 2 0 1 8

Juhannustaiat on nyt taiottu ja edessä siintää maaginen paluu arkeen. Kuten melkein 23 vuotta aiemminkin, tuli juhannus vietettyä mökkimaisemissa järven äärellä hyvinkin rauhallisissa merkeissä. Säät olivat tyypillisesti myrskyisät, emmekä saaneet tehtyä puoliakaan suunnitelluista jutuista. Soutuvene-retket saivat jäädä seuraavaan mökkikertaan, samoin mölkynpeluu ja kalliomaalauksille vaeltaminen. Tämän lisäksi itselläni meni pari ensimmäistä päivää oman mielen rauhoittamiseen. Kävin jotenkin ihan ylikierroksilla ja ajatuksethan siinä vaiheessa lähtevät laukalle vähän liiankin kovaa.  

Tästä huolimatta juhannus oli oikein makoisa. Sitä tuli syötyä täytekakkua lounaaksi ja flunssaaa yritin häätää vuorotellen saunomalla ja sukeltamalla kylmään järveen (saattoi jopa onnistua!). Sain meditoitua ja kaikista onnellisimmaksi tulin, kun sain syödä suklaamuroja sängyssä ja kun hurjasteltiin Z:n kanssa pikkuteitä pitkin. 

Lueskeltuani ja kuunneltuani muiden tarinoita juhannuksesta tuntui, että hirveän monella oli jonkinlaisia suorituspaineita tämänkin keskikesän juhlan viettämisestä. Monet ovat avautuneet blogeissaan siitä, kuinka kesä lisää stressiä ja luo paineita, kun koko ajan pitäisi olla juhlimassa, tekemässä ja puuhaamassa uutta ja ihmeellistä. Että kesä ei ole mitään, jos ei ole tavannut ihmisiä villeissä underground-bileissä, mökkeillyt, lomamatkaillut kaukomaille tai pussaillut juhannuksena pellolla alastomana kukkaseppele päässä. Milloin kesästä oikein tuli pakkopullaa ja Netflix- tai työntäyteisestä suvesta epäonnistumisen ruumiillistuma? 

Hyvät ihmiset! Kesä on kesä, vaikka ei jaksaisi juhlia joka lauantai aamuyön pikkutunneille saakka. Kesä on kesä, vaikka kaikki ne ihanat suunnitelmat lentäisivät roskiin ja viettäisitkin päiväsi tilaten nettikaupoista bikineitä, joita et kuitenkaan tule käyttämään. Kesä on kesä, vaikka roadtrip toiseen kaupunkiin muuttuisi kävelyretkeksi omalta jääkaapilta postilaatikon kautta takaisin sohvatyynyjen väliin. 

Käsi sydämmellä, meikäläisen kesän bucketlist meni kertaheitolla uusiksi, kun vapaat ja lomat eivät menneetkään ihan niinkuin Strömsössä. Olen niin sanotusti broke ass fuck, joten suppailut, pihanlaitto sekä syntymäpäivän suureelliset suunnitelmat siirtyvät toiselle kuukaudelle. 

Mutta tiedättekö, mun kesäfiiliksen tekevät ihmiset, pihalla nautittu pannukahvi sekä niin moni muu pieni asia. Kesä tulee ensi vuonnakin, vaikkei tänä kesänä kerkeäisi tehdäkään mitään sen kummempaa. Niin, ja elämästä voi nauttia myös kaikkina muina kuukausina. 

Ihanaa alkanutta viikkoa ja ottakaa ilo irti kaikista päivistänne!